Hätääntynyt ihminen tarvitsee tietoa. Jos sitä ei ole saatavilla, alkaa mielikuvitus jyllätä. Naapurustolle järkyttävästä tapahtumasta tulisi tiedottaa mahdollisimman tahdikkaasti. Aina ei riitä, että postiluukusta kolahtaa tiedote, ilmoitustaululle ilmestyy lappu tai taloyhtiön nettisivuille laitetaan viesti.
Taloyhtiöllä ei yleensä ole isännöintipalvelusopimuksessaan pykälää kriisitiedottamisen hoitamisesta. Tiedotustöihin voi kuitenkin parhaassa tapauksessa saada apua isännöitsijältä, jos asiasta sovitaan.
– Jos tapahtuma on järkyttänyt suurta joukkoa asukkaista, on tärkeää että asiasta pidetään kunnollinen tiedotustilaisuus, Suomen mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme sanoo.
Ruishalmeen mukaan tilaisuudessa asioista on ehdottomasti parempi puhua omilla nimillään. Itsemurha on itsemurha, ja sillä hyvä. Salailusta ei seuraa koskaan mitään hyvää. SPR:n kriisipsykologi Ferdinand Garoff sanoo, että epätietoisuus tapahtuneesta on kuormittavaa ja stressaavaa.
– Syyllisyys on yleinen tunnereaktio, kun omassa lähiympäristössä sattuu kuolemantapaus. Ihminen miettii, olisiko voinut jotenkin estää tapahtuneen.
Tietoa myös lapsille
Kun talossa tapahtuu onnettomuus, eivät lapsetkaan välty todistamasta järkyttäviä asioita. Lapsilla vasta onkin vilkas mielikuvitus: jos lapselle ei anna kunnollista selitystä, hän keksii sen itse. Selitys kannattaa miettiä iän mukaan, eikä kaikkia yksityiskotia tarvitse kertoa.
Jos lapselle ei anna kunnollista selitystä, hän keksii sen itse.
Ulkopuolinen asiantuntija voi opastaa vanhempia, miten he voivat kertoa asiasta lapsilleen. Talon lapsille voidaan myös pitää oma tiedotustilaisuus.
– Pieni lapsi arvioi vaaraa ja hätää sen perusteella, miten vanhemmat reagoivat. Lapset toipuvat kriiseistä usein nopeammin kuin vanhempansa, jos saavat riittävää tukea, Ferdinand Garoff sanoo.
Omaiset ensin
Kun kriisitilannetta aletaan selvittää, on ensisijaisen tärkeää, että vainajan omaiset saavat konkreettista apua ja tukea.
– Kuolemaan suhtaudutaan aina kunnioittavasti. Isännöitsijänä ja huoltoyhtiön edustajana pidän tärkeänä olla loukkaamatta vainajan omaisten tunteita, Juha Kankaanpää Martinlaakson Huolto Oy:stä kertoo.
Omaisten kanssa on hyvä keskustella siitä, miten he haluavat tapahtumasta tiedotettavan.
Vaikka omaisia pitääkin kunnioittaa, on Outi Ruishalmeen miestä silti tärkeää pysytellä totuudessa.
– Omaisten kanssa on hyvä keskustella siitä, miten he haluavat tapahtumasta tiedotettavan. Salailu ei ole suositeltavaa, vaikka omaiset sitä vaatisivat, sanoo Ruishalme.
Apua toipumiseen
Jokaisella kunnalla on oltava kriisipäivystys tai kriisiryhmä, jonka esimerkiksi taloyhtiön hallitus voi tilata paikalle järkyttyneitä ihmisiä auttamaan. Asukkaat olisi hyvä saada keskustelemaan vapaaehtoiseen purkutilaisuuteen, jonka vetää ulkopuolinen asiantuntija.
Kokemuksien jakamiselle voidaan antaa tilaa, mutta tilaisuutta vetävällä henkilöllä täytyy olla hyvä tilannetaju. Joskus tunteet käyvät liian kuumina ja ihmiset voivat reagoida voimakkaasti toistensa puheisiin. Asukkaille kerrotaan tilanteesta ja odotettavissa olevista tunnereaktioista. Heidän on myös hyvä tietää, mistä saa ulkopuolista apua.
Nopea paluu arkeen
Kuolemantapauksen aiheuttama järkytys riippuu paljon taloyhtiön sisäisestä kemiasta. Yhteisöllisyys on voimavara, ja parhaimmillaan kriisin jälkihoito voi lähentää naapureita.
Isännöitsijä huolehtii esimerkiksi tulipalotilanteissa jälkivahinkojen torjunnasta yhteistyössä palokunnan ja alan yritysten kanssa.
– Vakuutusasiat ja korjaustyöt pitäisi saada mahdollisimman nopeasti liikkeelle, Juha
Kankaanpää sanoo.
Parasta lääkettä kriisistä toipumiseen on mahdollisimman nopea paluu arkeen. Kun talo saadaan taas kuntoon, ihmisten elämä alkaa palata takaisin raiteilleen.
