Helsingin Mellunmäessä syntyi ajatus uusista rakennuksista, kun naapuritaloyhtiöt joutuivat suurien perusparannusinvestointien eteen. Taloyhtiöt kertoivat perjantaina hakevansa nyt tontilleen kaavamuutosta. Esimerkiksi pian tarvittava putkiremontti maksaisi osakkaille noin 800 euroa neliöltä.
– Samalla hinnalla, jopa alle 800 eurolla neliöltä, saadaan kokonaan uudet, nykyisiä asumistarpeita vastaavat asunnot, joissa tulevaisuuden talotekniset, energia- ja esteettömyysvaatimukset ovat huomioitu. Tavoitteena on, että asukkaat saavat kodin hissillisestä kiinteistöstä, jonka arvonnousu on merkittävä ja jossa ei ole remonttitarpeita, Asunto-osakeyhtiö Helsingin Pallaksentie 1:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Tulokas kuvailee.
Viisi kertaa enemmän asuntoja
“Kortteliprojektin” tavoite on saada rakennusoikeutta 2,3 hehtaarin alkujaan väljästi rakennetulle tontille kaikkiaan noin 60 000 kerrosneliötä, 600—700 asuntoa nykyisten 126 asunnon tilalle ja rakentaa arviolta 400 autopaikkaa pihakannen alle.
– Osin hyvin kriittisiäkin osakkaita on taivuteltu rakentamisen puolelle sillä, että he selviävät vaiheittain valmistuvasta rakennusprojektista yhdellä muutolla nykyisestä asunnosta suoraan uuteen. Keneltäkään ei viedä kotia, asunto-osakeyhtiö Ounasvaarantie 2:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Kasvi sanoo.
Kortteliprojekti tarvitsee kaikkien osakkaiden hyväksynnän, sillä yksikin voi estää rakentamishankkeen.
Kortteliprojekti tarvitsee kaikkien osakkaiden hyväksynnän, sillä yksikin voi estää rakentamishankkeen.
Kaupunki on suhtautunut myönteisesti
Kortteliprojektin suunnittelutyö käynnistettiin kesäkuun 2014 alussa. Arkkitehdin suunnittelutyö alkoi elokuun alussa. Hankkeessa mukana olevan konsultin mukaan keskustelut kaavamuutoksesta, rakennusoikeuden määrästä ja rakennusoikeuden sopimusmaksusta kaupungin eri viranomaistahojen kanssa on aloitettu.
Helsingin kaupungin virkamiestahot ovat alustavasti suhtautuneet suopeasti esitettyyn rakennusoikeuden määrään. Viime vuonna vireille pantu hanke on toteutuessaan määrä saattaa päätökseen 2020-luvun alussa.
Osa osakkaista vastustaa
Tulokkaan mukaan hänen taloyhtiössään 83 prosenttia osakkaista kannatti hankesuunnitelman toteuttamista. Myös Kasvin johtamassa asunto-osakeyhtiössä enemmistö, lähes 60 prosenttia osakkaista, oli hankesuunnitelman laatimisen kannalla. Vaikka taloyhtiöt vievät suunnitelmaa yhdessä eteenpäin, hallitusten puheenjohtajien mukaan tarkoitus on, että yhtiöt jatkavat itsenäisinä hankkeen jälkeenkin.
Kun faktat on lyöty pöytään, Tulokas ja Kasvi uskovat monen pään kääntyvän projektin kannalle.
Tärkeää on avoin tiedotuslinja, alustuksia asukastilaisuuksissa ja valmius vastata kaikkiin kysymyksiin myös yksityisesti.
– Tärkeää on avoin tiedotuslinja, alustuksia asukastilaisuuksissa ja valmius vastata kaikkiin kysymyksiin myös yksityisesti. Myöhemmin mukaan on tarkoitus ottaa viestintäalan ammattilainen, joka tapaa kaikki osakkaat henkilökohtaisesti, Tulokas kertoo.
Yhtiöt myyvät rakennusoikeutta
Asunto-osakeyhtiöiden käyttöön kaavailtujen asuntojen uudelleenrakennus on tarkoitus rahoittaa myymällä oman tarpeen ylittävää rakennusoikeutta.
– Suunnitelmissa on niin ikään suunnattu osakeanti rakennettaviin taloyhtiöihin. Rakennusoikeuden noususta meidän tulee maksaa Helsingin kaupungille maankäyttökorvaus eli arvonnousukorvaus, mutta pyrimme siihen, ettei kaupunki veisi kaikkia rahoja, ainakaan etupainotteisesti. Pikavoittoja tässä ei voi tehdä, mutta pitkällä aikavälillä osakkaan odotetaan saavan tuottoja omaisuudelleen, Tulokas toivoo.
Sijoittajat rahoittavat
Hankkeeseen etsitään myös sijoittajia. Sijoittajahaun tavoitteena on löytää kiinnostunut sijoittaja tai kerätä 2—4:stä asunto- ja kiinteistösijoittajista konsortio ostamaan hankkeen yhdessä itselleen. Omin voimin ja omin varoin yhtiöt eivät tällaista hanketta pysty toteuttamaan. Suunnitelman mukaan rakennusoikeuden sopimusmaksu lankeaisi vasta, kun kaava on vahvistettu, ennen rakentamisen aloitusta. Sopimusmaksun maksavat hankkeen sijoittajat.
Kortteliprojektihankkeen edetessä ja uusien maksavien osakkaiden muuttaessa kortteliin asunto-osakeyhtiöiden maksama kiinteistövero nousee. Vero jyvitetään tulevaisuudessa kaikkien korttelissa asuvien osakkaiden kesken, ja sen maksutavasta neuvotellaan. Kaupungin näkökulmasta kiinteistöveron kasvu on houkuttelevaa, ja sillä saattaa Tulokkaan ja Kasvin mielestä olla vaikutusta kaavamuutoksen hyväksymiseen.
Koska uuteen kortteliin rakentuu moninkertaisesti asuntoja nykytilaan nähden, voidaan jokaiselle osakkaalle tarjota useita asuntovaihtoehtoja.
