Sukitus vai perinteinen linjasaneeraus? Värilliset vai yksiväriset laatat? Lenkille vai sohvalle? Teemme päivittäin lukemattomia valintoja. Siitä huolimatta valintojen tekeminen on vaikeaa, emmekä ole siinä kovin taitavia.
Vaihtoehtojen runsaus on psykologi Satu Pihlajan mielestä hyvä asia, vaikka se vaikeuttaa valintojen tekemistä. Iso vaihtoehtojen määrä haastaa kykyämme arvioida niiden laatua. Pystymme hahmottamaan melko hyvin viisi vaihtoehtoa. Valinnan tekeminen vaikeutuu, jos vaihtoehtoja on sitä enemmän.
Vaihtoehtoja voi ryhmitellä, kirjata esimerkiksi edullisimmat ja laadukkaimmat vaihtoehdot omiin luokkiinsa. Luokittelu helpottaa vaihtoehtojen rajaamista.
Taloyhtiöasioissa asiantuntijoiden, kuten isännöitsijän, kokemusta kannattaa hyödyntää. Yksityiselämän valintoja tehdessä apuna voi käyttää esikuvia ja miettiä, kuka elää niin kuin itse haluaisin ja miten hän sen tekee.
Tieto auttaa valintojen tekemisessä. Kun taloyhtiössä tehdään putkiremontti, ymmärrys eri tekniikoista auttaa sopivan menetelmän valitsemisessa. Tietoa kannattaa kerätä kuitenkin vain tietty määrä. Tietyn pisteen jälkeen tiedon lisääminen ei kartuta asian ymmärtämistä.
Arvot helpottavat valintojen tekemistä
Valinnat ohjaavat elämää sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Välillä kannattaa pysähtyä pohtimaan, mikä ohjaa minun valintojani.
Arvojen tunnistaminen helpottaa valintojen tekemistä. Osakkailta voi esimerkiksi kysyä, kannattavatko he ympäristöystävällisiä valintoja, vaikka ne maksaisivat enemmän. Kannattaa muistaa, että vaikka säästäminen on monen mielestä järkevää, se ei ole heidän ainoa arvonsa. Esimerkiksi urakoitsijan valinnassa luotettavuus voi olla tärkeämpi kriteeri kuin raha. On hyvä tunnistaa, mitkä asiat painavat valintojen teossa.
Rutiinit säästävät pienten valintojen tekemiseltä. Joustonvaraa täytyy kuitenkin aina jättää.
Päätösten tekeminen ryhmässä on hankalaa, jos kaikki ehdotukset eivät välttämättä ole hyviä. Esimerkiksi osa saattaa ehdottaa kokouksissa asioita vain saadakseen äänensä kuuluviin.
– On tärkeää, että kaikkia kuullaan. Esimerkiksi yhtiökokouksessa mielipiteitä voi nostaa esiin tekemällä pienen kyselyn etukäteen. Sen jälkeen ideoita voi pyöritellä kysymällä, onko niille kannatusta.
Pihlaja neuvoo toteuttamaan osakaskyselyt niin, että ihmiset saavat miettiä vastauksiaan rauhassa, eivät joudu kertomaan niitä tuoreeltaan muiden läsnä ollessa, eivätkä näe heti muiden vastauksia. Näin vältytään siltä harhalta, että meidän kuuluu vastata tietyllä tavalla.
Karsi valitsemisen tarvetta
Pienten arkisten asioiden valinta vie paljon energiaa. Osa ihmisistä onkin pyrkinyt helpottamaan elämää luomalla arkeensa rutiineita.
Satu Pihlaja syö joka aamu aamiaiseksi puuroa, vain marjat vaihtuvat. Hänellä on tietty päivä, jolloin hän käy lenkillä ja päivä, jolloin hän menee kuntosalille. Näin hän säästyy joka viikkoiselta pähkäilyltä.
– Kuormitamme mieltämme helposti turhilla asioilla, jolloin valintaenergiamme hiipuu, emmekä jaksa toimia enää järjestelmällisesti ja miettiä, mikä on riittävän hyvä vaihtoehto. Rutiinit säästävät pienten valintojen tekemiseltä. Joustonvaraa täytyy kuitenkin aina jättää.
Lisää aiheesta: Satu Pihlaja. Valinnan paikka. Näin teet parempia päätöksiä. Atena 2021.
Valitsijan työkalut
- Kun tarjolla on hyviä vaihtoehtoja, älä harkitse niitä loputtomiin. Kahdesta hyvästä vaihtoehdosta kumpi tahansa on hyvä. Täydellistä vaihtoehtoa ei ole, tyydy riittävän hyvään.
- Älä pelkää vaivannäköä. Helpoin vaihtoehto ei ole aina paras. Opettele valitsemaan välillä vaikeampi vaihtoehto. Sen sijaan, että mietit, vietkö roskat nyt vai myöhemmin, vie ne heti.
- Päätä, mitkä kriteerit ovat olennaisia. Kaikkea ei tarvitse ottaa huomioon. Esimerkiksi asuntoa ostaessasi valitse, kumpi on sinulle tärkeämpää: asunnon korkeus vai neliöt.
- Ole tavoitteellinen. Suunnitelmallisuus auttaa valintojen tekemisessä.
- Pohdi, millaiseen valintaan olet tyytyväinen viikon, vuoden, viiden vuoden tai 20 vuoden kuluttua.
