Viime lokakuussa Turun Aurajoella nähtiin erikoinen kuljetus, kun jokea pitkin lipui kirkkovene kyydissään kookas metallitangoista hitsattu taideteos. Soutajien mukana oli musikantteja, jotka säestivät lauluja vanhoilla soittimilla, kuten tuohitorvella.
Tempaus oli osa Asunto-Osakeyhtiö Martinkulman 70-vuotisjuhlaa.
Jokirannasta veistos siirrettiin kuorma-autolla taloyhtiön pihaan parin sadan metrin päähän. Siellä sen kookkain osa hilattiin vielä nosturilla 30 metrin korkeuteen ja laskettiin vasta sitten hitaasti ja näyttävästi paikalleen.
Asukkaiden jännitys oli käsin kosketeltavaa, kun veistos laskeutui sijoilleen ikään kuin taivaasta.
– Asukkaiden jännitys oli käsin kosketeltavaa, kun veistos laskeutui sijoilleen ikään kuin taivaasta, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Teemu Pietiäinen.
Valmisteluun yli vuosi
Taidehanke sai alkunsa reilu vuosi aiemmin, kun osakkaat pohtivat taloyhtiön 70-vuotissyntymäpäivän juhlistamista. Eräs osakas ehdotti taideteoksen hankintaa. Hallitus lämpeni ajatukselle ja ryhtyi selvittämään reunaehtoja.
Eräs osakas ehdotti taideteoksen hankintaa. Hallitus lämpeni ajatukselle ja ryhtyi selvittämään reunaehtoja.
Samainen osakas myös vinkkasi hankkeeseen sopivaa taiteilijaa, kuvanveistäjä Miika Karttusta. Hallitus kutsui hänet pihakatselmukseen, jonka jälkeen Karttunen ideoi työn muodon ja laati siitä 3D-luonnokset.
Tärkeä merkitys hankkeen etenemiselle oli teräsrakenteita valmistavan Hannu Hirsimäen Laketek-yrityksen sponsoriavulla. Taiteilija taivutti teoksen terästangot ja hitsasi veistoksen yrityksen tiloissa ja koneilla. Heiltä saatiin niin ikään kuljetus- ja nostoapua.
Jo suunnitteluvaiheessa Kupliva kulma -niminen työ oli päätetty hajauttaa kolmeen osaan. Kirkkoveneessä kulkenut kookkain osa nimeltään ~H2O sijoitettiin takapihalle kohtaan, josta se näkyy useimpien asukkaiden ikkunoihin. Pienempi reliefimäinen ~CO2 nostettiin seinälle. Teräsveistosten muotoja toistavan ~H2CO3:n Karttunen maalasi yläpihan betonilaatoille.
Yhteisöllisyyden symboli
Miika Karttunen kertoo tavoitelleensa teokseensa muun muassa kuplivuutta, läpinäkyvyyttä ja tietenkin yhteensopivuutta arkkitehti Aarne Ervin luomaan talon arkkitehtuuriin. Kuplilla on myös symbolinen arvo.
– Kuten kuplat liittyvät toisiinsa, liitymme me taloyhtiössä toisiimme muodostaen yhteisön. Tämän ohella työ viittaa elämän haihtuvuuteen ja hetkellisyyteen. Tuleehan taloyhtiöön ajoittain uusia ”kuplia” ja vanhoja poistuu, Karttunen pohtii.
– Teoksen osat rakensin tasasivuisen kolmion periaatteella. Jokaisesta osasta on myös löydettävissä luku seitsemän, mikä viittaa niin taloyhtiön juhlavuoteen kuin katunumeroon.
Teemu Pietiäinen vinkkaa muille taideteoksesta taloyhtiöönsä haaveileville, että yhtiökokoukselta on hyvä saada hankkeelle hyväksyntä. Kaikki päätökset kannattaa kirjata paperille, samoin hankkeen ehdot aina maksuaikatauluja myöten. Verkosta löytyy valmiita sopimuspohjia. Myös lupa-asiat on selvitettävä ajoissa.
Lue myös: Mitä saa 35 eurolla per talous? Joensuulaistaloyhtiö hankki taidetta
