Kuka korvaa suihkuun sammumisen?

Vuokralainen sammui suihkuun ja aiheutti yli 60 000 euron vahingot. Sammuja korvaa summasta vain puolet, muut asukkaat joutuvat maksamaan loput vastikkeissaan.

Tapahtumien kulku

Raaseporilaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja näki asuntonsa ikkunasta, kun vuokralainen saapui talon pihaan taksilla. Hän oli silminnähden humalassa, ja taksinkuljettaja joutui auttamaan häntä rappuun menossa.

Alakerran naapuri huomasi kuusi tuntia myöhemmin, että yläkerrasta valuu vettä. Naapuri meni huoltomiehen kanssa vuokralaisen asuntoon yleisavaimella, koska tämä ei havahtunut ovikellon soittoon. Vuokralainen makasi alastomana suihkukaivon päällä. Suihku oli päällä ja koko huoneiston lattia lainehti.

Naapurin arvion mukaan vettä oli lattialla viisi, huoltomiehen mukaan alle kolme senttiä. Naapuri kertoi, että vuokralainen haisi vahvasti alkoholilta ja oli silminnähden juopunut.

Vuokralainen oli sairastanut epilepsiaa koko ikänsä. Hän kertoi nauttineensa edellisenä iltana kaksi pulloa olutta, vaikka tiesi siihen liittyvistä riskeistä. Alkoholin juominen oli häneltä kielletty. Vuokralainen sai kertomansa mukaan sairauskohtauksen suihkussa ja menetti tajuntansa. Lattialla ollutta vettä poistettiin kuivausvälineistöllä kaksi tuntia.

Taloyhtiön kanteen mukaan vuokralainen aiheutti vahingot huolimattomuudellaan. Yhtiö katsoi olevansa oikeutettu vahingonkorvauksiin.

Käräjäoikeus ja hovioikeus totesivat, että veden kulku kaivoon oli estynyt useita tunteja eikä vuokralaisen mahdollinen epilepsiakohtaus voinut kestää näin pitkää aikaa.

Epilepsiakohtauksen jälkeen potilas on kuitenkin usein väsynyt, oikeus totesi. Tuomioistuimen mukaan epilepsiakohtaus yksin ei silti voinut olla syy sammumiseen tuntikausiksi.

Oikeudellinen arvio

Lain mukaan vuokralaisen on hoidettava huoneistoa ”huolellisesti”. Vahingonaiheuttajana vuokralainen on vastuussa paitsi vuokranantajalle myös taloyhtiölle syntyneistä korjauskustannuksista.

Tuomio

Käräjäoikeuden mielestä vuokranantaja ei ollut tietoinen vuokralaisen epilepsiaan liittyvistä riskeistä. Sairaus ei myöskään ole sellainen tekijä, joka olisi edellyttänyt vuokranantajalta erityisiä toimenpiteitä. Vuokranantaja ei toiminut tuomioistuimen mielestä huolimattomasti, eikä siksi ollut vastuussa vahingoista.

Vuokralainen esitti terveydentilanteestaan niin painavat perusteet, että käräjäoikeus tuomitsi hänet maksamaan vain puolet vaaditusta korvauksesta, noin 31 000 euroa.

Ratkaisuun vaikutti myös vuokralaisen huono taloustilanne. Loput korjauskulut kerätään vastikkeissa muilta asukkailta, jotka ovat kyseisessä taloyhtiössä enimmäkseen eläkeläisiä.

Lähde: Edilex