Jättiriita taloyhtiön pyykkituvan maksuista

Asunto-osakeyhtiössä kiisteltiin siitä, pitääkö pyykkituvan kustannukset periä käyttäjiltä vai voiko kulut kattaa yhtiövastikkeella.

Tapahtumien kulku

Taloyhtiön yhteisissä tiloissa pyykkitupa. Yhtiökokous oli päättänyt, että pyykkituvan ja kuivaustilan käytöstä aiheutuvat, vuositasolla noin 1 000–2 000 euron kustannukset katetaan yhtiövastikkeilla. Aiemmin käytöstä perittiin käyttäjiltä erillistä käyttömaksua.

Kaksi osakasta nosti moitekanteen ja vaati yhtiökokouksen päätöksen kumoamista. He katsoivat, että pyykkituvan kustannukset olivat asukkaiden henkilökohtaisia elinkustannuksia, eivät yhtiön menoja, minkä takia niitä ei voitu lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kattaa yhtiövastikkeella. Ei ainakaan ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Lisäksi osakkaat olivat sitä mieltä, että päätös loukkasi osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta: vaikkei pyykkitupaa edes käyttänyt, joutui silti maksamaan toisten pyykkäykseen käyttämästä vedestä ja sähköstä.

Yhtiö puolestaan katsoi voivansa päättää, tarjosiko se tilojaan asukkaiden käytettäväksi maksutta vai erillistä käyttömaksua vastaan.

Tuomio

Riita päätyi korkeimpaan oikeuteen asti. Ylin oikeusaste totesi alempien oikeuksien tavoin, että yhtiökokouspäätös oli pätevä. Päätös ei siis ollut asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen eikä myöskään yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Perusteluina KKO totesi, että yhteisten tilojen osoittaminen ja ylläpitäminen tavanomaisiin asumistarpeisiin, kuten vaatteiden pesemiseen ja kuivattamiseen, liittyy kiinteästi taloyhtiön pääasialliseen tarkoitukseen. Näin ollen pyykkituvasta syntyvät kustannukset voitiin lain mukaan kattaa yhtiövastikkeista saaduilla tuloilla, kun yhtiöjärjestyksessä ei muuta määrätty.

Olennaista oli, että kaikilla osakkeenomistajilla ja asukkailla oli yhtäläinen oikeus varata pyykkituvasta vuoroja sekä käyttää pyykin kuivattamiseen tarkoitettuja tiloja.

Oikeudellinen arviointi

Osakkaat hävisivät asian kaikissa kolmessa oikeusasteessa. Mielenkiintoisen tapauksesta tekee se, että arkisessa ja selvässäkin asiassa on päästy korkeimpaan oikeuteen asti.

KKO viittasi perusteluissaan niin sanottuun hyötyperiaatteeseen: asunto-osakeyhtiöasumisen luonteeseen kuuluu se, etteivät osakkeenomistajien maksut ja hyödyt voi yleensä koskaan olla täysin toisiaan vastaavia. Tämän muistaminen ehkäisisi taloyhtiöissä monta riitaa.

Yhdenvertaisuusarvioinnissa voidaan KKO:n mukaan kiinnittää huomiota muun muassa siihen, minkälaisesta yhteisten tilojen käytöstä on kysymys: palveleeko yhteisten tilojen käyttö yhtiön tarkoitusta ja onko kaikilla yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus käyttää tilaa tai hyödykettä?

Artikkelissa on käytetty lähteenä Editan verkkopalvelu Edilexiä.