Suomi on sitoutunut vihreään siirtymään eli ekologisesti kestävään elintapaan, jossa luovutaan suurelta osin fossiilisista polttoaineista. EU tavoittelee, että koko rakennuskanta olisi päästötöntä vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii energiatehokkaampia taloja ja paljon uutta tuuli- ja aurinkovoimaa.
Uudisrakennukset ovat energiapihejä, joten hiiliniukkuutta tavoitellessa tehokkainta on korjata ja purkaa vanhoja rakennuksia. Taloyhtiöissä siirrytään siksi yhä useammin kaukolämmöstä maalämpöön ja muihin lämpöpumppuratkaisuihin, ikkunat uusitaan ja katoille sijoitetaan aurinkopaneelit. Myös kaukolämpöä uudistetaan hiilineutraaliksi kovaa vauhtia.
Vihreä siirtymä ja energiaomavaraisuus on myös politiikan ja maanpuolustuksen väline. Ukrainaan hyökännyt Venäjä on käyttänyt sähköä, öljyä, maakaasua ja raaka-aineita energiasodan aseina ja niiden hinta on heilahdellut rajusti. EU haluaa siksi nopeuttaa vihreää siirtymää. Unioni on esimerkiksi pohtinut energiasyöppöjen talojen pakollista korjausta.
Muutos on verkkainen. Lauri Lehtoruusu on Suomen opiskelija-asunnot Soa ry:n toiminnanjohtaja ja Aran ja Valtion asuntorahaston johtokunnan jäsen. Hän kiteyttää:
– On tahtoa ja ratkaisut ovat tiedossa, mutta asuntokannan kaltainen valtava laiva kääntyy tavattoman hitaasti.
Raha ratkaisee
Taloyhtiöiden energiaremonttien ykkösmotiivi on yleensä raha. Vaikkapa maalämpö ja aurinkosähkö ovat kannattavia sijoituksia. Mitä kalliimpi energia, sitä enemmän ekoinvestointi säästää. Tuottoa nakertavat korkeat korot: remonttilainat kallistuvat.
Kallis energia on ollut keppi. Porkkanaa valtio on tarjonnut Aran energia-avustuksen muodossa. Taloyhtiöt ovat saaneet tukea energiahankkeisiin, jos kiinteistön E-luku on parantunut kyllin verrattuna alkuperäisen rakennusajan lukuun.
Jos tukea haluaa, sitä kannattaa hakea pian. Ekorahan saanti ensi vuonna ei ole varmaa.
Aran ryhmäpäällikkö Sami Turunen kertoo, että avustusta on pidetty vihreän siirtymän kannalta hyvin onnistuneena. Tehokkaita ja laajoja remontteja on käynnistetty paljon.
Lauri Lehtoruusu lisää, että energiaremontteja on tehty myös suurten perusparannusten ulkopuolella, mikä nopeuttaa vihreän siirtymän sykliä.
Alkuaan energia-avustus oli määräaikainen, vuosille 2020–2022. Kolmessa vuodessa rahaa jaettiin 145 miljoonaa euroa. Suosion ja energiakriisin vuoksi tukea jatkettiin vuodella ja summaa korotettiin. Vuodelle 2023 avustusta on varattu 99 miljoonaa euroa, josta liki 51 miljoonaa euroa oli sidottu hakemuksiin heinäkuun lopussa. Ennakkoarvion mukaan koko tukisumma on syöty joskus alkusyksystä. Ajantasainen tieto löytyy Aran sivuilta.
Jos tukea haluaa, sitä kannattaa hakea pian. Ekorahan saanti ensi vuonna ei ole varmaa.
Kerro kerro kuvastin
Energia-avustus on saanut myös kritiikkiä. Määräaikaista tukea on pidetty taloyhtiöiden kannalta hankalana, koska tulevaa ei ole voitu ennustaa. Myös pitkät, nykyään neljän tai viiden kuukauden, käsittelyajat ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä.
– Asuntopolitiikan ongelma on, että tuki-instrumentit ovat tempoilevia. Rakennusalan hankkeet ovat hitaita ja siksi pitkäaikaiset ennustettavat tuet ovat parempia kuin määräaikaiset ja vaihtelevat, Lauri Lehtoruusu pohtii.
Avustuksen tulevaisuus riippuu nykyisen hallituksen päätöksestä. Avustuksen jatkon puolesta puhuu se, että sitä ei rahoiteta suoraan budjettivaroista, vaan Valtion asuntorahaston varoista. Se on valtion budjettitalouden ulkopuolinen rahasto, joka saa tulonsa arava- ja korkotukilainojen lyhennyksistä, takausmaksuista ja vastaavista. Valtion asuntorahaston varoja jakaa Ara. Sen perinteisin tehtävä on ollut tukea vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamista ja peruskorjausta, mutta Ara myös jakaa monia rakentamisen avustuksia.
Vaikka energia-avustus ei jatkuisikaan, ekoremontit ovat yhä asunto-osakeyhtiöille pääosin taloudellisesti hyvin järkeviä.
Lehtoruusun mukaan poliitikot ovat mielellään hyödyntäneet Valtion asuntorahastoa sekalaisten rakentamisen tukien rahasäiliönä.
– Valtion asuntorahasto on ollut pitkään alijäämäinen, mutta tämä ei ole haitannut puolueita. Rahaston käyttö ei ole kestävällä pohjalla. Sen alkuperäisistä perustehtävistä on laajennettu erilaisiin tuki-instrumentteihin. Mitä enemmän sille sälytetään erilaisia vastuita, sitä nopeammin se ehtyy, hän muistuttaa.
Valtion asuntorahaston ehtymisen lisäksi yleinen taloustilanne, valtion korkokulujen nousu ja nykyisen hallituksen aiempaa tiukempi talouskuri luovat epävarmuutta tukien jatkamiselle.
Vaikka energia-avustus ei jatkuisikaan, ekoremontit ovat yhä asunto-osakeyhtiöille pääosin taloudellisesti hyvin järkeviä.
– Ilmankin tukea voi olla erittäin kannattavaa tehdä vihreää siirtymää tukevia tekoja. Yhtälö on siinä mielessä keinahtanut uusiksi, että myös korkokulut ovat nousseet. Kun energia on kallista ja lainat kalliita, on hyvä laskea, mikä hanke on optimaalinen tässä tilanteessa, sanoo Aran Turunen.
Turunen muistuttaa vielä, että viime talven korkeita energianhintoja kompensoimaan Ara myöntää uutena tukimuotona asuntoyhteisöjen määräaikaista sähköavustusta. Sitä myönnetään takautuvasti sähkökeskuslämmitteisille asuntoyhteisöille. Avustus on kertaluonteinen ja sitä voi saada enintään neljältä kuukaudelta aikavälin 1.11.2022–28.2.2023 sähköenergiakustannuksiin.
