Onko taloyhtiössäni väestönsuoja? Onko taloyhtiöni väestönsuoja kunnossa?
– Taloyhtiöissä väestönsuojeluasiat ovat olleet hippusen retuperällä vuosia. Ukrainan sodan myötä kiinnostus on kasvanut valtavasti. Nyt taloyhtiön hallituksen on sopiva aika hoitaa asiat kuntoon, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin turvallisuusasiantuntija Jari Pouta pohtii.
Kerros- ja rivitalojen väestönsuojat ovat rauhan aikaan muussa käytössä, monesti häkkivarastoina. Jos omaa asiantuntemusta ei ole, kannattaa antaa ammattilaisen tarkastaa, missä kunnossa tila on. Samalla huolehditaan, että ilmanvaihtolaitteet, ovien tiivisteet, ylipaineventtiilit ja muu tekniikka toimivat. Väestönsuojasta on vastuussa rakennuksen omistaja, taloyhtiössä siis hallitus.
Pienessäkin yhtiössä on hyvä olla ainakin kaksi henkilöä, jotka ovat käyneet väestönsuojanhoitajan kurssin.
Pienessäkin yhtiössä on hyvä olla ainakin kaksi henkilöä, jotka ovat käyneet väestönsuojanhoitajan kurssin. Kursseja järjestävät esimerkiksi SPEK ja alueelliset pelastusliitot. Koulutettu väestönsuojanhoitaja osaa pitää tekniikan toimintakuntoisena ja pystyy muokkaamaan rauhanajan häkkivarastosta toimivan väestönsuojan. Esimerkiksi ilmanvaihto muutetaan kulkemaan suodattimen kautta vasta kriisitilanteessa.
Lain mukaan tila pitää saada käyttökuntoon 72 tunnissa. Tänä aikana viedään turhat tavarat pois, puretaan mahdolliset häkkivarastot ja valmistellaan ja varustellaan suoja teknisesti valmiiksi.
Millainen varustelu väestönsuojassa pitää olla?
Tilassa pitää olla varusteita, jotka mahdollistavat viipymisen turvassa ainakin kolmen vuorokauden ajan. Näitä ovat esimerkiksi vesiastiat, kuivakäymälävarusteet ja sulkuteltta, joka sijoitetaan uloskäynnille. Lisäksi tarvitaan työkaluja, joilla voi pitää tekniikkaa kunnossa ja murtautua ulos, jos se on tarpeen.
Tarkat tiedot vaadittavista ja suositelluista varusteista löytyvät pelastuslaitosten tai SPEKin sivuilta.
Tarkat tiedot vaadittavista ja suositelluista varusteista löytyvät pelastuslaitosten tai SPEKin sivuilta. Väestönsuojat ovat äärimmäisen vankkoja eli ne esimerkiksi kestävät sen, että päällä oleva rakennus sortuu.
Monissa kerrostalosuojissa saattaa olla vanhahtavaa tekniikkaa, kuten hiekkasuodatinjärjestelmiä ja käsinveivattavia ilmanvaihtolaitteita. Jari Poudan mukaan myös nämä ratkaisut ovat yhä toimivia, kunhan laitteet on tarkastettu ja esimerkiksi suodattimen hiekka tarvittaessa vaihdettu.
– Tällä hetkellä väestönsuojelusta tulee pelastuslaitoksille valtavasti kysymyksiä ja tietämättömyys on suurta. Siksi suosittelen, että taloyhtiöt päivittävät myös pelastussuunnitelmansa ja pitävät erillisen tiedotustilaisuuden siitä, mitä tehdään vaaran sattuessa. Tiedotus on todella tärkeää. Jokaisen asukkaan on hyvä tuntea ainakin pelastussuunnitelman pääpiirteet. Liikkeellä on myös jonkin verran vääriä mielikuvia. Harva ymmärtää esimerkiksi, miten vahva ja turvallinen väestönsuoja on, Jari Pouta mainitsee.
Missä tilanteessa väestönsuojaa käytetään?
Asukkaan on tiedettävä, mitä tehdä, kun kuuluu yleinen vaaramerkki tai tulee määräys siirtyä väestönsuojaan.
Väestönsuojaan siirtyminen on kuitenkin äärimmäinen toimenpide, joka tehdään käytännössä vain sodan aikana. Sinne suojautuminen määrätään aina erikseen, ja oletettavaa on, että tilannetta edeltää viikkojen tai kuukausien eskalaatio, aivan kuten nähtiin Venäjän valmistellessa hyökkäystä Ukrainaan. Tällöin on aikaa valmistella tila käyttökuntoon.
Väestönsuojaan mennessä otetaan mukaan eväiden, juotavan, yöpymistarvikkeiden ja lääkkeiden kaltaiset perusvarusteet.
Taloyhtiön asukas käyttää ensisijaisesti oman yhtiönsä suojaa.
Taloyhtiön asukas käyttää ensisijaisesti oman yhtiönsä suojaa. Jos omassa kiinteistössä ei ole väestönsuojaa, niin monissa kaupungeissa on yleisiä väestönsuojia esimerkiksi kauppakeskusten tai asemien yhteydessä. Näistä löytyy tietoa kaupunkien omilta sivuilta. Jos väestönsuojia ei ole lainkaan, jäädään kotiin. Sisällä on aina turvallisempaa kuin ulkona.
Sota on äärimmäinen tilanne ja on merkittävästi todennäköisempää, että taloyhtiön asukas joutuu suojautumaan esimerkiksi kemikaalipäästön tai tulipalosta tuulen myötä kulkeutuvan savun vuoksi. Tällaisista vaaroista varoittaa yleinen hätämerkki eli minuutin mittainen nouseva ja laskeva äänimerkki. Varoitusäänen myötä siirrytään heti omaan asuntoon tai muualle sisätilaan, suljetaan ikkunat ja ilmastointi ja kuunnellaan ohjeita radiosta tai televisiosta.
Kiinteistöstä löytyy kytkin, josta koko talon ilmanvaihdon saa pysäytettyä. Pelastussuunnitelmaan on hyvä kirjata tämän tarkka sijainti ja järjestää tarvittaessa vaaratilanteiden varalta sopiville vastuuhenkilöille pääsy kytkimen luokse.
Lisätietoja väestönsuojelusta antavat aluepelastuslaitokset ja SPEK.
Lue myös: Pärjäisitkö sinä 72 tuntia, jos yhteiskunta ei toimisi?
Lue myös: Pelastussuunnitelman on oltava kaikkien saatavilla
