Miehet istuvat Asunto-oy Loviisan Rederietin saunaterassilla ihailemassa merta, jonka katselemiseen ei koskaan kyllästy. Ohi menee Loviisanlahdella niin purje- kuin moottoriveneitä. Näkymä yltää Valkon satamaan asti.
– Meillä on tapana kylpeä tällä kaveriporukalla rantasaunassa muutaman kerran vuodessa, juoda pari olutta ja siirtyä nauttimaan vaimoni kattamasta kahvipöydästä kotiin, kertoo Seppo Hakanen.
Tasapuolisuuden nimissä saunomiselle laitettiin
pieni maksu.
Taloyhtiön rantasaunan käyttö maksaa seitsemän euroa tunnilta, ja varaus kirjataan kellarissa olevaan vihkoon. Isännöitsijä kerää tiedot ja laskuttaa saunojia parin kuukauden välein. Sähkösauna lämpiää tunnissa, ja saunan terassilla voi paistaa saunamakkarat ulkotakassa. Taloyhtiö hankkii puut.
– Rantasaunan saa varattua lähes aina halutessaan. Sen käytöstä ei aluksi peritty mitään maksua. Mutta kun jotkut eivät käytä sitä lainkaan ja toiset usein, niin tasapuolisuuden nimissä saunomiselle laitettiin pieni maksu. Sillä katetaan sähkön käyttö ja siivouskulut kerran viikossa. Saunalla voidaan pitää asukkaiden pienimuotoisia juhlatilaisuuksia ja taloyhtiön hallituksen kokouksia, Hakanen kertoo.
Laiturilla on taloyhtiön oma soutuvene, jolla Hakanen kertoo usein soutavansa aamulla pienen lenkin. Päivä ei voisi alkaa mukavammin.
Taloyhtiön kiinnostava historia
Asunto-oy Loviisan Rederiet – Bostads Ab Lovisa Rederiet on Loviisan Tullisillalla vajaan kahden kilometrin päässä keskustasta. Kiinteistö rakennettiin alun perin varustamokonttoriksi 1960-luvun alussa. Ragnar Nordström perusti vuonna 1924 Loviisaan laivavarustamon, jossa työskenteli parhaimmillaan 1700 työntekijää ja aluksiakin oli 60. Laivanvarustustoiminta jatkui 44 vuotta.
Varustamokonttori siirtyi Loviisan kaupungin omistukseen 70-luvulla, ja silloin talossa toimi muun muassa kaupungin tekninen toimi, esimerkiksi rakennusvalvonta ja sähkö- sekä vesilaitos.
– Minä olin sähkölaitoksella suunnittelijana parikymmentä vuotta ja työhuoneeni oli toisessa kerroksessa, nykyisen kotini päällä, Hakanen kertoo.
Myös Seppo Hietasen työpaikka oli talossa. Hän toimi vesi- ja viemärilaitoksen työnjohtajana. Talossa oli aikoinaan myös sosiaalitoimisto, sairaanhoito-oppilaitos ja Yleisradiollakin oli pieni toimipiste paikallisen toimittajan käyttöön.
Yksityinen firma osti kiinteistön 2000-luvun alussa, peruskorjasi sen täysin ja muutti sen asuinkiinteistöksi vuonna 2006. Syntyi Asunto-oy Loviisan Rederiet, jossa on 20 asuntoa neljässä kerroksessa. Ne ovat 70–150-neliöisiä. Kun konttorista syntyi koteja, rakennettiin taloyhtiöön rantasauna ja laituri. Talossa on aina ollut hissi, ja konttorimenneisyydestä viestii myös avara sisääntuloaula, jossa on taidetta ja sohva. Ennen koronaa siinä oli paljon lehtiä kaikkien luettavaksi.
Taloyhtiön oma avanto
Hakasen vaimo Reija Aalto on kattanut kahvipöydän heidän ensimmäisessä kerroksessa olevan kotinsa valoisaan olohuone-keittiöön, josta on näkymä merelle. Aikoinaan siinä oli Ylen toimipiste.
Aalto kehuu rantasaunaa ihanaksi paikaksi, jossa voi nauttia kesän kunniaksi joskus skumppaakin terassilla saunan jälkeen.
– Käytämme rantasaunaa jouluna ja juhannuksena ja usein, kun meillä on vieraita. Siellä on tilaa pukeutua ja vilvoitella. Pieni nurkka rantaa on tehty hiekkarannaksi lapsivieraita varten. Aikaisemmin kylvimme rantasaunassa Sepon kanssa kerran viikossa, mutta kun Seppo remontoi asuntomme saunan niin kivaksi, tulee nyt saunottua siinä usein.
Aalto kertoo, että talossa asuu viisi aktiivista avantouimaria. Jotkut heistä lämmittävät saunan, osa ei.
Taloyhtiön asukkaiden vaihtuvuus on pientä. Viidessä asunnossa on alkuperäiset asukkaat.
Taloyhtiön asukkaiden vaihtuvuus on pientä. Viidessä asunnossa on alkuperäiset asukkaat. Hakasen ja Aallon muutto Rederietiin oli sattumasta kiinni. He asuivat Loviisassa omakotitalossa, jonka puutarhaa Aalto rakasti.
– Olimme kävelyllä Rederietin luona ja ehdotin vaimolleni, että pitäisikö kysyä vapaita asuntoja. Hän tokaisi, että ei lähde tuohon akvaarioon. Mutta kävimme kuitenkin katsomassa ja astuttuamme huoneistoon valon määrä hurmasi meidät. Lupasin rakentaa vaimolleni parvekkeelle telineitä kukkia ja kasveja varten. Se onkin nyt kuin pieni puutarha, Hakanen sanoo hymyillen.
Myyntivaltti ja asukkaiden ilo
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Olavi Kailari kertoo, että rantasaunan käyttö on vaihtelevaa, ja yleensä saunojia on muutaman kerran viikossa. Saunamaksut kattavat käytöstä aiheutuvat kulut.
– Kuluja tulee sähköstä, siivouksesta sekä rakenteiden korjauksesta ja tarvittaessa kiukaan uusimisesta. Lauteita on uusittu talkoilla, ja taloyhtiö on vastannut materiaalikustannuksista. Kiuas uusittiin kolme vuotta sitten, eikä tällä hetkellä ei ole korjaustarpeita.
Rantasauna saattaa nostaa asuntojen arvoa ja olla myyntivalttikin.
Avantopumpun kulut syntyvät sen vuosittaisesta upottamisesta, merestä nostamisesta sekä sähkönkulutuksesta.
– Käyttötunnit ja kulutus määräytyvät jäätilanteen mukaan, joten ne vaihtelevat vuosittain muutaman sadan euron summissa. Nämä kulut maksavat vain avantouintia harrastavat asukkaat.
Kailari kertoo, että saunarakennus tehtiin alun perin väestösuojaksi, mutta se muokattiin toimimaan myös sauna- ja kokoustilana. Hän arvelee, että rantasauna saattaa nostaa asuntojen arvoa ja olla myyntivalttikin.
