Taloyhtiön parkkipaikat kuumentavat tunteita – varsinkin silloin, kun ne ovat taloyhtiön hallinnassa ja niitä on liian vähän. Ylivoimaisesti eniten kiistoja aiheuttaa parkkipaikkojen jakaminen, kertoo asianajaja Marina Furuhjelm asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervalta. Hän on ollut mukana kirjoittamassa viime vuonna ilmestynyttä Autopaikat taloyhtiössä -opasta, joka sukeltaa parkkipaikkojen juridiikkaan.
– Meille tulee esimerkiksi sellaisia kysymyksiä, että autopaikat ovat olleet 10 vuotta hallituksen jäsenillä, onko se oikein? Todennäköisesti he ovat jonottaneet paikkansa kuten muutkin, mutta hallituksen jäsenyys tekee sen, että se näyttää epäoikeudenmukaiselta, Furuhjelm sanoo.
Yhtiöissä voitaisiin ajatella, että vaihdettaisiin kiertoa vaikka kolmen vuoden välein.
Marina Furuhjelm
Vaikka asiassa ei mitään vilunkia olisikaan, taloyhtiössä kannattaa silloin tällöin miettiä, onko autopaikkojen kierto päässyt syystä tai toisesta pysähtymään niin, että se haittaa jo asukkaiden yhdenvertaisuutta.
– Yhtiöissä voitaisiin ajatella, että vaihdettaisiin kiertoa vaikka kolmen vuoden välein esimerkiksi niin, että paikat arvotaan uudestaan halukkaiden kesken, tai ne vain siirtyvät seuraavalle jonossa olevalle henkilölle. Siten saavutetaan nimenomaan yhdenvertaisuutta: kaikilla on mahdollisuus paikkoihin, Furuhjelm sanoo.
Taloyhtiön kannattaa käyttää myös luovuutta ongelmanratkaisuun. Mikään ei estä sitä, että taloyhtiön parkkipaikat ovat käytössä vaikka vuoroviikoin tai muilla jakoperusteilla.
Säännöt lopettivat parkkiriidat
Isännöitsijä, toimitusjohtaja Juho Vuorma oululaisesta Isännöinti Vuorma Oy:stä kertoo, että heidän isännöimissään yhtiöissä parkkipaikkariidat käytännössä loppuivat lähes kokonaan muutama vuosi sitten. Syynä oli hallituksen laatimat ja yhtiökokouksessa vahvistetut parkkipaikkasäännöt. Niissä määritellään muun muassa parkkipaikkojen jakoperusteet.
– Ne ovat selventäneet tilannetta tosi tehokkaasti, Vuorma sanoo.
Hän kertoo, että tilanne saatiin ratkaistua sellaisissakin yhtiöissä, joissa pitkään pysäköintipaikkoja hallinneet eivät suostuneet niistä luopumaan. Kun säännöt oli yhtiökokouksessa vahvistettu, niihin sopeuduttiin. Uudet asukkaat tutustuvat sääntöihin Tervetuloa asumaan -tiedotteesta, ja säännöt löytyvät myös taloyhtiöiden kotisivuilta.
Kun paikka irtisanotaan, seuraava yhteydenotto saattaakin tulla lakimieheltä.
Miika Jokiperä
Vastaava isännöitsijä Miika Jokiperä Isännöintipalvelu Isarvosta Helsingin Kampista kertoo, että helsinkiläiset eivät hätkähdä, kun taloyhtiön parkkipaikat ovat jonotettavissa useitakin vuosia. Kun paikka vihdoin saadaan, siitä pidetään kynsin hampain kiinni, eikä halukkuutta kierron nopeuttamiselle tahdo löytyä. Paikka halutaan pitää siinäkin tapauksessa, että itsellä ei enää ole ajokorttia, mutta sukulaiset ja muut vieraat käyttävät autopaikkaa käydessään kylässä.
– Kun paikka irtisanotaan, seuraava yhteydenotto saattaakin tulla lakimieheltä. Eräässäkin tällaisessa tapauksessa osakas lopulta sanoi, että eiköhän lopeteta tämä, kun on sen verran näitä lakimieskuluja kertynyt, Jokiperä kertoo.
Laki alleviivaa yhdenvertaisuutta
Pandemian aikana on noussut esiin ilmiö, jossa kakkosasunnon asukkaat ovat ryhtyneet kyselemään pysäköintipaikkojen perään. Taloyhtiössä on saatettu ajatella, että vakinaiset asukkaat tarvitsevat parkkipaikkaa heitä enemmän.
– Tätä ajatusmaailmaa pyritään parhaillaan oikeusteitse kumoamaan. Juridisesti kakkosasunnon omistajilla on vahvat argumentit, koska laissa sanotaan vain, että osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti, jos yhtiöjärjestyksessä ei sanota toisin. Jos prosessit etenevät, emme ehkä voi asettaa osakkaita asumisen mukaan eriarvoiseen asemaan. Silloin autopaikoille tulee nykyistäkin enemmän ottajia, Furuhjelm sanoo.
Vuonna 2010 lainsäätäjä otti kannan, jonka mukaan sijoittajaosakkaan vuokralainen on pysäköintipaikkajonossa yhdenvertainen asujaosakkaan kanssa. Jonoon asettuu ensisijaisesti sijoittajaosakkaan vuokralainen. Kun vuokralainen vaihtuu, uusi vuokralainen asettuu jonoon viimeiseksi, eikä saa automaattisesti edeltäjänsä jonotuspaikkaa.
– Osakkaiden yhdenvertaisuus perustuu siihen, että olemme kaikki osakkeenomistajia. Lain näkökulmasta sillä ei ole merkitystä, asunko itse vai vuokraanko, Furuhjelm sanoo.
Osakkaiden yhdenvertaisuus perustuu siihen, että olemme kaikki osakkeenomistajia. Lain näkökulmasta sillä ei ole merkitystä, asunko itse vai vuokraanko.
Marina Furuhjelm
Kun pysäköintipaikat ovat yhtiön hallinnassa, se myös päättää, miten niitä käytetään. Paikat on tarkoitettu liikennekäytössä olevien autojen tai moottoripyörien säilyttämiseen. Paikoilla on kuitenkin nähty veneitä ja peräkärryjä, jopa huonekaluja ja muuttolaatikoita. Yhtiön autotallissa voi säilyttää vähäisiä määriä tavaraa, mutta täysin varastona sitä ei voi pitää.
– Jos autopaikat ovat yhtiön vuokrapaikkoja, mutta niitä käytetään muuhun tarkoitukseen, asiaan pitää puuttua. Ensin varoitetaan, ja jos se ei auta, niin irtisanotaan vuokrasopimukset. Myös auton koon suhteen voi olla rajoituksia, ja yhtiö voi asettaa ehtoja vuokrasopimukseen, Furuhjelm kertoo.
Tilanne muuttuu oleellisesti, kun on kyse pysäköinti- tai autotalliosakkeesta, eli autopaikasta joka on osakkaan hallinnassa. Furuhjelm sanoo, että osakkaan paikalle voi pysäköidä väliaikaisesti vaikka leikkimökin, jos se ei mene rajojen yli eikä häiritse naapuripaikkojen käyttämistä.
Invapaikka ei aina ole invapaikka
Uudiskohteissa ja vanhoissa rakennuksissa, jotka on muutettu asunto-osakeyhtiöiksi, kaavoittaja on saattanut edellyttää, että pysäköintialueelle on merkitty invapaikka. Furuhjelmin mukaan uudiskohteissa on se ongelma, että melkein aina pysäköintipaikat ovat osakkeina, ja hyvällä paikalla sijaitseva, leveä paikka on myyty osakkeenomistajalle. Kaupan jälkeen paikka on hänen, vaikka omistajalla ei olisi liikkumisrajoitteita tai liikkumisesteisen pysäköintitunnusta.
– On ihmeellistä, että invapaikkoja saa myydä. Kaavoittaja ei nimittäin ota kantaa, onko invapaikka yhtiön vai osakkeenomistajan omistuksessa. Rakentaja taas tienaa osakepaikkojen myynnillä. Invalidi ei voi pysäköidä paikalle, vaikka talossa asuisikin, jos ei omista paikkaa, Furuhjelm sanoo.
On ihmeellistä, että invapaikkoja saa myydä.
Marina Furuhjelm
Monissa uudiskohteissa taloyhtiön parkkipaikat eivät sisällä myöskään ensimmäistäkään vieraspaikkaa. Yhtiön on Furuhjelmin mukaan itse ratkaistava, voiko invalidipaikkaa tarvitseva pysäköidä invatunnuksella lähelle ovea. Samalla kannattaa linjata, mitä väliaikainen pysäköinti yhtiössä ylipäätään tarkoittaa. Saako esimerkiksi kotihoito pysäköidä oven eteen, vaikka oven edessä ei ole varsinaista pysäköintipaikkaa?
Digitaalinen valvonta tekee tuloaan
Kun pysäköinnin säännöistä on sovittu, seuraava askel on miettiä, miten sääntöjä valvotaan. Pysäköintiä voi valvoa isännöitsijä tai asukas. Myös kunnan pysäköinninvalvonta voi valvoa pysäköintiä, mutta käytännöt kunnissa vaihtelevat. Pysäköinninvalvontaa suunniteltaessa kannattaa selvittää tilanne yksityisten palveluntarjoajien lisäksi kunnan pysäköinninvalvonnasta. Harva taloyhtiö ostaa valvonnan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, mutta alan yrityksissä käytännön uskotaan yleistyvän.
Pysäköinninvalvontayritys Aimo Parkin toimitusjohtaja Juha Sirelius sanoo, että oven eteen ja pelastusteille luvatta jätetyt autot ovat heille tyypillisiä kohteita taloyhtiön pysäköinninvalvonnassa. Parkkipaikan käyttäminen muuhun kuin auton parkkeeraamiseen on häviävän harvinaista.
Digitaalisen lupahallinnan idea on se, että silloin valvotaan lähinnä paikkoja, joita ei ole varattu.
Juha Sirelius
Taloyhtiöidenkin pysäköinninvalvonnan tulevaisuutta ovat hänen mukaansa parkkihalleista tutut digitaaliset lupahallintajärjestelmät, jotka toimivat kännykkäsovelluksella. Autot voidaan ajaa sisään ja ulos ilman kummempia toimenpiteitä, ja sovelluksen kautta hoituu myös maksuliikenne. Pysäköintiin ei tarvita myöskään lupakortteja kojelaudalle, vaan lupaan on nimetty yksi rekisterikilpi kerrallaan.
– Digitaalisen lupahallinnan idea on se, että silloin valvotaan lähinnä paikkoja, joita ei ole varattu. Kun ajattelen suuria kumppanuuksiamme, niin 80-prosenttisesti varattu taloyhtiön pysäköintipaikka on jo hyvä saavutus. Silti senkin taloyhtiön valvonta, jolla on 10 asukaspaikkaa pihalla, voidaan digitalisoida, hän sanoo.
Varsinainen valvonta on edelleen sitä, että käydään paikan päällä katsomassa, mitä parkkipaikalla tapahtuu. Palveluntarjoaja ei voi sakottaa mutta jättää tuulilasiin valvontamaksun.
– Isännöitsijät sanovat, että jos siellä ei ole valvontaa, niin asukkaat eivät hanki lupia. Lupa hankitaan, kun pysäköinnillä on kontrollimekanismi, Sirelius sanoo.
Lue myös: Mitä uusi sähköautolaki tarkoittaa? Kokosimme kysymykset ja vastaukset
