Asunto oy Meritullinkatu 22 Helsingin Kruununhaassa on keskellä vuoden mittaista suurremonttia. Vuonna 1887 rakennetun arvokiinteistön pyykinkuivausullakolle valmistuu keväällä neljä asuntoa. Taloyhtiö rahoittaa myymällään rakennusoikeudella useita remontteja.
– Ullakolta on purettu kaikki ylimääräinen, ja rakenteita parhaillaan vahvistetaan. Myös hissien asennus on alkanut, ullakon rakennusoikeuden taloyhtiöltä ostaneen korjausrakennusyhtiö Warecon myynti- ja markkinointipäällikkö Pia Ilppola kertoo.
Hanke aloitettiin, kun taloyhtiö tarvitsi putkiremontin. Myymällä ullakon rakennusoikeuden taloyhtiö saa lopulta putkiremontin, uuden vesikaton, kaksi hissiä, yleistilojen kunnostuksen, piha-alueen ja jätehuollon parannuksen, rakennetun ullakon ja sen myötä lisää osakkeenomistajia.
Lopputuloksena on korjausvelaton ja energiatehokkaampi kiinteistö.
Taloyhtiö voi saada osan asuntojen myyntivoitosta
Kaikki tämä maksaa 30 prosenttia enemmän kuin pelkkä putkiremontti. Lopputuloksena on korjausvelaton ja energiatehokkaampi kiinteistö. Lisäporkkanana on sopimusmalli:
– Tämä on yhteistoimintaurakka. Olemme määritelleet tavoitehinnan valmiille asunnoille. Jos niistä saadaan korkeampi hinta, erotus jaetaan yhtiölle ja meille. Ilppolan mukaan yhdistävä tekijä vastaavissa hankkeissa on asiaa ymmärtävä ammattilainen.
– Usein ajatus tämän tyyppisestä hankkeesta tulee valveutuneelta isännöitsijältä, jolla on kokemusta vastaavista hankkeista muissa taloyhtiöissä. Tai sitten on palkattu ulkopuolinen projektinjohtaja, joka osaa esitellä tällaisenkin mahdollisuuden hallitukselle.
Rakennuttaja vastaa rakentamisvirheistä. Valmiilla ullakkoasunnoilla on asuntokauppalain mukaan takuu aina vuositarkastukseen asti. Rakennuttaja vastaa piilevistä virheistä kymmenen vuoden ajan.
Monet tuntuvat toivovan uudisrakennusvaihtoehtoa, mutta rinnalla kulkee myös kerrosalan kasvattaminen.
Espoossa metro vie kiinnostuksen maanpinnan alle
Espoon Tapiolassa suurin kiinnostus kohdistuu maanpinnasta alaspäin, sillä metron rakentaminen vaikuttaa sen välittömässä läheisyydessä oleviin kiinteistöosakeyhtiöihin sekä myös kauempana oleviin asunto-osakeyhtiöihin.
– Osakkaita kiinnostaa, miten näin suuri ympäristön muutos vaikuttaa: pohjakerroksiin tulee kulkuväyliä ja liiketilaa. Se herättää ajatuksia kiinteistön muustakin kehittämisestä, isännöitsijä Tuija Tarula-Aho Tapiolan Lämmöstä sanoo.
Hän kertoo, että esiselvityksiä lisärakennusoikeuksista on tehty. Monet tuntuvat toivovan uudisrakennusvaihtoehtoa, mutta rinnalla kulkee myös kerrosalan kasvattaminen.
– Kaikista paras tilanne olisi, että kun yhtiölle tehdään strategiaa, niin tehtäisiin jo silloin alustavia kiinteistön kehittämissuunnitelmia: tarkasteltaisiin kaavan ja nykyisen rakennusoikeuden mahdollisuudet, hän sanoo.
Tapiolassa kaikki kysyvät nyt samojen, asiaan perehtyneiden konsulttien perään. Asiantuntijoiden haravointi lankeaa pääsääntöisesti isännöitsijän tehtäväksi.
– Kokonaisuuden hallinta kuuluu isännöitsijän toimenkuvaan. Isännöitsijä myös huolehtii, että kaikki tarvittavat päätökset tehdään oikeassa järjestyksessä ja määrämuotoisesti oikein, Tarula-Aho sanoo.
