Taloyhtiöiden remonttirahoitus muuttuu − osakas, oletko valmis uuteen aikaan?

Suomessa on vuosikymmenien ajan totuttu toimintatapaan, jossa remontin hankesuunnitelmaa tehdään noin vuoden ajan, jonka jälkeen aloitetaan tekninen suunnitteluvaihe ja vasta sitten kilpailutetaan rahoitus. Marssijärjestys on ollut niin kiveen hakattu, että nimet saattavat olla urakoitsijan paperissa jopa ennen kuin rahoituksesta on lopullisesti sovittu.

Viime vuosina marssijärjestys on kuitenkin muuttunut.

Noin 20 000 asukkaan keskisuomalaisessa kunnassa on valmistumassa kerrostalon putkiremontti. Kun isännöitsijä Anu Heimala Jyväskylän Yrityskonsultit Isännöinti Oy:stä alun perin kysyi rahoitusta remontille alueen pankeilta, tarjous oli pyöreä nolla. Kun hanketta supistettiin, vain taloyhtiön oma tilipankki suostui rahoittamaan hankkeen – osittain. Hanketta kutistettiin sopimaan pankin lupaamaan lainasummaan.

– Korjatun hankesuunnitelman valmistuttua pankki sanoi, että sitä summaa, josta vajaa vuosi sitten oli puhe, ei annetakaan, vaan laski sitä kymmenellä prosentilla, eli 90 000 eurolla. Pankin tapa laskea kiinteistön arvo oli muuttunut, samoin kuin hintataso markkinoilla. Eikä kukaan muu tarjonnut mitään rahoitusta. Mistä pieni, 25 asunnon taloyhtiö, voi saada 90 000 euroa? Heimala kysyy.

Pankin tapa laskea kiinteistön arvo oli muuttunut.

Toinen esimerkki rahoituksen saamisen kiristymisestä löytyy lähistöltä. Jyväskyläläisessä, järven rannalla sijaitsevassa kerrostaloyhtiössä valmistui kesällä putkiremontti. Vastarannalla kaksi samanlaista kerrostaloa ovat myös etenemässä linjasaneeraukseen – jos rahoitus järjestyy.

 – Näille kahdelle vastaavalle kerrostalolle on luvattu paljon pienempi rahoitus kuin ensimmäiselle. Olen hankesuunnittelun aikana kysynyt pankeilta rahoitusta kahteen otteeseen, ja rahoituslupaukset ovat koko ajan laskeneet, sanoo Heimala.

Lue myös: Asuntolainasi voi olla maailmalla vakuutena, ja se on yksi syy remonttirahoituksen kiristymiseen

Uusia rahoituskonsteja vanhojen tilalle

Anu Heimala kertoo, että taloyhtiöissä on ollut havaittavissa ainakin kahdenlaista suhtautumista tilanteeseen. Yhtäältä on ajateltu, että kyllähän se tuttu pankinjohtaja lainaa antaa, kun aina ennenkin asiat ovat sujuneet hyvässä yhteisymmärryksessä. Toisaalta taas epäillään, että remontti jää tekemättä, koska mitään muuta realistista tapaa rahoittaa sitä ei ole.