Kun taloyhtiön nipottaja, taivaanrannanmaalari, loogikko, juhlija ja kyttääjä yrittävät löytää yhteistä säveltä, lopputulos ei aina ole harmoninen sinfonia. Suomen Akatemian selvityksen mukaan runsas kymmenen prosenttia taloyhtiöiden asukkaista arvioi, että naapurien kesken on riitoja silloin tällöin tai usein. Noin puolet kokee, että heidän taloyhtiössään ei ole riitoja. Vajaa 40 prosenttia kertoo niitä olevan harvakseltaan.
Helsingin yliopiston tutkija, dosentti Kaijus Ervasti selvitti asumiseen erikoistuneita asianajajia haastattelemalla, millaisia riidanaiheita taloyhtiöissä on. Selvitys osoitti, että riidanaiheita riittää laidasta laitaan.
Yhtiöjärjestys ajan tasalle
Kerrostaloissa naapuruusriidanaiheita ovat etenkin äänekäs juhliminen, musiikin soitto, jätteiden käsittely ja remonttimelu. Taloyhtiön ja ulkopuolisten kanssa kiistellään yleisesti vesivahingoista ja urakoista.
Kerrostaloissa naapuruusriidanaiheita ovat etenkin äänekäs juhliminen, musiikin soitto, jätteiden käsittely ja remonttimelu
Myös vanhentuneet yhtiöjärjestykset voivat käydä kalliiksi. Jos esimerkiksi taloyhtiön ullakkotiloja on otettu käyttöön tai rakennettu vanhaan asuntoon sauna tai wc, yhtiöjärjestys pitäisi aina saattaa ajan tasalle.
Rivi- ja paritalojen asukkaita asianajajat edustavat useimmiten mopoiluun, töykeään käytökseen tai autojen väärin pysäköintiin liittyen ja silloin, kun naapuri puuttuu liikaa toisten tekemisiin.
Talvella riidellään lumesta. Rivitalojen asukkailla on usein velvollisuus tehdä lumityöt asuntonsa edessä, ja jos joku ei tee, naapurit ärsyyntyvät. Myös lumen kolaaminen väärään paikkaan voi synnyttää sanomista.
Neljännes tuomioistuinten riidoista liittyy asumiseen
Noin neljännes tuomioistuinten pääkäsittelyyn edenneistä riidoista liityy asumiseen. Niistä vajaa puolet koskee asunnon tai kiinteistön kauppaa. Asukkaiden keskinäisiä riitoja on niistä joka kuudes.
Usein naapuririitojen taustalla voi olla pienikin seikka. Kun sitä aletaan hoitaa väärällä tavalla, esimerkiksi liian aggressiivisesti, tilanteesta kehkeytyy konflikti.
Aina on joku, joka riitelee
Moni asianajaja toi Ervastin haastattelussa esiin, että yleensä kaikista taloyhtiöistä löytyy vähintään yksi ”originelli” tai ongelmallinen persoona, joka synnyttää konflikteja ja oikeusriitoja. Yksi haastateltava kertoi esimerkiksi tuomioistuinriidasta, jossa vaadittiin tekemään uusi tilinpäätös, kun alkuperäinen oli heittänyt 90 sentillä.
“Asunto-osakeyhtiöt ovat jumalan keksintö asianajajille: siellä riittää aina riitoja.”
– Joku aikoinaan sanoi, että asunto-osakeyhtiöt ovat jumalan keksintö asianajajille: siellä riittää aina riitoja, ja se varmaan pitää paikkansa. Jos on asunto-osakeyhtiö, jossa on vähintään kymmenen osakasta, niin yksi niistä on se, joka riitelee, ja sen takia siellä on ihan loputon määrä erilaisia juttuja, eräs asianajaja kuvailee.
Kun asunto-osakeyhtiöön ja asumisoikeuteen liittyviä juttuja oli käräjäoikeuksissa 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun puoliväliin noin 300–400 vuodessa, vuonna 2012 tapauksia oli jo noin 1 500.
Lisäys on tosin tullut valtaosaltaan siitä, että maksamattomia yhtiövastikkeita ja asumisoikeusmaksuja on peritty käräjäoikeuksissa. Kyse on siis maksuvaikeuksista ja perimiskanteista eikä varsinaisista oikeusriidoista.
Neljä syytä naapuririitoihin:
Outous
Suomessa naapuri on joskus vastustaja. Naapurin lapset ovat ärsyttävämpiä. Naapurin ehdotukset ovat huonoja, koska hän ajaa omaa asiaansa.
Tuttu naapuri ei ärsytä yhtä paljon kuin tuntematon. Mitä tutummat naapurit, sitä parempi yhteishenki talossa on.
Minun vai meidän?
Moni uuden asunnon ostaja ei ymmärrä mitä on ostanut: osakkaalla on asuntonsa hallintaoikeus. Talon seinät, lattiat ja katot omistaa taloyhtiö, joka on yhteistä omaisuutta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan päätöksenteon taustalla pitäisi aina olla koko taloyhtiön etu – ei oma henkilökohtainen etu.
Kyttäys
Erilainen ihminen koetaan taloyhtiössä usein uhaksi. Ulkomaalainen tai muuten joukosta erottuva joutuu heti silmätikuksi. Esimerkiksi talon ainoa lapsiperhe saattaa helposti joutua kyttäyksen kohteeksi.
Vuokralaisiin suhtaudutaan epäluuloisesti. Vieressä asuvan osakkaan juhlat ovat elämän ääniä, mutta jos vuokralainen pitää vastaavat pirskeet, kyttääjä kirjoittaa valituslapun.
Kyttääminen aiheuttaa pahaa mieltä ja turhia riitoja sekä pilaa viihtyvyyden. Kyttäyksen uhri voi puuttua tilanteeseen esimerkiksi kertomalla asiasta taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Kyttäystä ehkäistään auttamalla uusia asukkaita tutustumaan talon väkeen.
Raha
Moni suomalainen on valmis sijoittamaan kymmenen tuhatta euroa juristin palkkioon, vaikka riideltäisiin alle tuhannen euron investoinnista. Onko tällainen taloyhtiön tai ihmisen itsensä edun mukaista? Taloyhtiön osakkaan pitäisi osata luopua omasta edusta ja omasta periaatteesta. Muuten ei voida saavuttaa kaikkien osakkaiden yhteistä etua.
Moni suomalainen on valmis sijoittamaan kymmenen tuhatta euroa juristin palkkioon, vaikka riideltäisiin alle tuhannen euron investoinnista.
Joskus taloyhtiön investoinnit voivat tuntua omasta näkökulmasta turhilta. Osakkaan kannattaa kuunnella järjen ääntä: isännöintiä ja muita asiantuntijoita. Silloin hän toimii myös oman etunsa mukaisesti. Tärkeästä omaisuudesta, taloyhtiöstä, täytyy pitää huolta. Jos ei ole itse valmis toimimaan taloyhtiön asioiden edistämiseksi, on oltava valmis maksamaan siitä.
Nämä tahot ratkovat asumisen riitoja:
Kuluttajariitalautakunta. Vajaa kolmannes lautakunnan käsittelemistä riidoista liittyy asumiseen.
Käräjä- ja hovioikeudet. Noin neljännes pääkäsittelyyn edenneistä asioista koskee asumista. Joissain tapauksissa naapureiden väliset konfliktit äityvät niin pahaksi, että joudutaan rikosprosessiin. Osapuolet saattavat syyllistyä esimerkiksi pahoinpitelyihin, vahingontekoihin, kunnialoukkauksiin tai kotirauhan rikkomisiin.
Tuomioistuinsovittelu. Jos sovintoon ei päästä tuomioistuinsovittelussa, asia palautuu oikeuskäsittelyyn.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu, naapuruussovittelu, Suomen Asianajajaliiton sovittelu.
Hallintoviranomaiset, esimerkiksi maanmittauslaitos ja kaavoittaja.
