Maakaasulämmitys osoittautui lahtelaisessa rivitaloyhtiössä aikapommiksi, joka räjähti käsiin keväällä 2022. Sota Ukrainassa pisti kaasuhanat kiinni Venäjän ja Euroopan väliltä, ja maakaasun hinta ampaisi jyrkkään nousuun.
Lahden Ahtialan kaupunginosassa sijaitsevan As Oy Lahden Rekryytin osakkaat kokoontuivat toukokuun alussa yhtiökokoukseen, jossa tehtiin kaksi isoa päätöstä.
Ensinnäkin kokouksessa päätettiin, että nopeasti nousseiden lämmityskulujen kattamiseksi osakkailta peritään ylimääräistä hoitovastiketta neljä euroa neliöltä.
Vastike nousi yli kaksinkertaiseksi. Perushoitovastike oli ollut kolme euroa neliöltä, ja sitäkin nostettiin 50 sentillä kasvaneiden talvikunnossapidon kustannusten takia.
Korotus oli suuri, mutta vaihtoehtoja ei ollut: taloyhtiön vuosittaiset lämmityskulut olivat nousemassa noin 20 000 eurosta 50 000–70 000 euroon.
Neljän euron ylimääräinen vastike tarkoitti taloyhtiön suurimmissa asunnoissa lähes 400 euron lisälaskua kuukaudessa. Taloyhtiöön kuuluu 15 asuntoa.
– Osakkaat olivat hyvin yksimielisiä, että nykyisellä tiellä ei voida enää jatkaa, isännöitsijä Henry Kuusisto Ekoisännät-yrityksestä kertoo.
Osakkaat olivat hyvin yksimielisiä, että nykyisellä tiellä ei voida enää jatkaa.
Isännöitsijä Henry Kuusisto
Yhtiökokouksen toinen iso päätös oli, että taloyhtiö hankkiutuu pikaisesti eroon maakaasusta. Lämmitysmuoto päätettiin vaihtaa kaukolämpöön.
Päätös syntyi yhtiökokouksessa yksimielisesti, ja taloyhtiön hallitus sai valtuudet tehdä energiaremontista esitys mahdollisimman pian.
Tavoitteena oli, että lämmitysmuoto olisi vaihdettu jo ennen talvikautta 2022–2023, ja siinä taloyhtiö myös onnistui: kiinteistö kytkettiin Lahti Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon viime syyskuussa.
Lokakuussa taloyhtiössä voitiin luopua ylimääräisen vastikkeen perimisestä. Sitä ehdittiin periä puolen vuoden ajan, joten nousseiden lämmityskulujen kattaminen tuli maksamaan huoneistoa kohti suurimmillaan yli 2 000 euroa.
Moni kiinteistö irtautunut maakaasusta
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena maakaasun hinta nousi viime vuoden aikana pilviin.
Esimerkiksi viime kesäkuussa maakaasun veroton hinta oli Tilastokeskuksen mukaan noin kolminkertainen vuoden takaiseen verrattuna.
Moni kiinteistö onkin ymmärrettävästi irtautunut maakaasusta, ja taloyhtiöistä enää harva käyttää lämmitykseen maakaasua. Kaasun siirtoverkosto rajoittuu Suomessa Kaakkois-Suomeen, Pirkanmaalle ja osaan Uuttamaata, joten maakaasulämmityksen markkinaosuus on ollut aiemminkin pieni.
Suoraan maakaasulla lämpiäviä rivi- ja kerrostaloja oli vuonna 2019 noin 1 100, kertovat Suomen Kaasuyhdistyksen tilastot.
Lahdessakin maakaasun markkinaosuus on ollut melko pieni. Lahden kaupungin elinkeinopäällikön Miikka Venäläisen mukaan Lahdessa on arviolta 200 asuin- ja yrityskiinteistöä, joissa on maakaasulämmitys. Taloyhtiöiden osuutta hän ei osaa sanoa.
– Kaupungissa on yksittäisiä asuinalueita, joihin on aikoinaan vedetty maakaasulinjat. Näitä ovat esimerkiksi Nastolan ja Ahtialan alueet. Putkea ei mene kovin moneen paikkaan, Venäläinen kertoo.
Kaupungissa on yksittäisiä asuinalueita, joihin on aikoinaan vedetty maakaasulinjat.
Lahden kaupungin elinkeinopäällikön Miikka Venäläinen
Nykyisillä hinnoilla maakaasuliittymien määrä tuskin ainakaan kasvaa. Energiayhtiö Lahti Energian mukaan noin 20 lahtelaista omakotitaloa ja viisi rivitaloyhtiötä vaihtoi maakaasun kaukolämpöön tammi-lokakuussa 2022.
Lahden Rekryytin lämmitysmuotona on ollut maakaasu, koska se oli silloisen perustajaurakoitsijan Lemminkäisen valinta, kerrotaan taloyhtiöstä. Taloyhtiö on valmistunut vuonna 2010.
– Maakaasu oli siihen aikaan edullista. Voi myös olla, että kaukolämpöverkko ei ollut rakennusaikana saatavilla kohtuullisilla kustannuksilla, isännöitsijä Henry Kuusisto sanoo.
Hän kertoo, että Ekoisännöitsijät Ky:llä on asiakkaanaan toistasataa taloyhtiötä. Lahden Rekryytti oli niistä ainoa, jossa oli maakaasulämmitys.
Kaukolämmön päästöissä alue-eroja
Maakaasu on fossiilinen polttoaine, jonka poltosta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Maakaasun poltosta syntyvät päästöt ovat kuitenkin suunnilleen vain puolet kivihiilen tai turpeen polton päästöistä.
Onko siirtyminen maakaasusta kaukolämpöön siis ympäristöteko?
Vastaus riippuu paljon alueesta, sillä kaukolämmön päästöt vaihtelevat kaukolämpöyhtiöittäin. Lahti Energian tuottama kaukolämpö on suhteellisen vihreää: fossiilisten polttoaineiden osuus lämmöntuotannossa on alle kymmenen prosenttia.
Kaukolämpöyhtiöiden päästöjä voi vertailla esimerkiksi Paikallisvoima-järjestön ylläpitämällä klpaastolaskuri.fi-sivustolla.
Sivuston tietojen mukaan Lahti Energian kaukolämmön tuotannon päästökerroin on yli kolme kertaa pienempi kuin esimerkiksi Suomen suurimmalla kaukolämmön tuottajalla Helen Oy:llä. Päästökerroin kuvaa sitä, montako kiloa hiilidioksidipäästöjä syntyy yhtä tuotettua megawattituntia kohti energiaa. Tiedot ovat vuodelta 2020.
– Lahti Energian kaukolämpö tuotetaan pääosin kierrätyspolttoaineella sekä sertifioidulla biomassalla. Kaukolämmön vihreässä siirtymässä suurin tekijä on ollut Kymijärvi III -biolämpölaitoksen käyttöönotto vuonna 2019. Se korvasi kivihiilikäyttöisen Kymijärvi I -voimalaitoksen, Lahti Energian viestintäpäällikkö Anne Tuovinen kertoo.
Vuonna 2019 Lahti siis luopui kivihiilen poltosta kaukolämmön tuotannossa. Se vähensi merkittävästi hiilipäästöjen määrää.
Hybridiratkaisut yleistyvät taloyhtiöissä
Kaukolämpö on edelleen ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto taloyhtiöissä, suurissa kaupungeissa sen osuus on jopa yli 80 prosenttia. Toisena tulee suora sähkölämmitys, ja kaukana sen perässä muut vaihtoehdot kuten maalämpö ja öljylämmitys. Suora sähkö on yleinen etenkin rivitaloissa.
– Maalämmön osuus on taloyhtiöissä vielä ykkösprosentteja, mutta suunta on ylöspäin, arvioi Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Mikä lämmitysmuoto on sitten taloyhtiön kannalta taloudellisesti kannattavin ratkaisu tulevaisuudessa?
Viljamaan mukaan tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Esimerkiksi kaukolämmön kilpailukykyyn vaikuttaa se, tuotetaanko energiaa fossiilisilla vai uusiutuvilla energianlähteillä.
– Kaukolämpö säilyy melko varmasti yleisimpänä taloyhtiöiden pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä, mutta erilaiset lämpöpumppuratkaisut yleistyvät jatkossakin voimakkaasti, Viljamaa pohtii.
Maalämmön osuus on taloyhtiöissä vielä ykkösprosentteja, mutta suunta on ylöspäin.
Tuomas Viljamaa
Hän arvioi, että myös erilaisia hybridiratkaisuja suosiva trendi jatkuu taloyhtiöissä. Pääasiallisen lämmitysratkaisun rinnalla hyödynnetään siis muitakin vaihtoehtoja.
– Isossa kuvassa siirrytään enenevissä määrin erilaisiin hybridiratkaisuihin keskitettyjen ratkaisujen sijaan, Viljamaa sanoo.
Isännöintiliitto arvioi, että vuosikymmenen loppuun mennessä yli puolessa taloyhtiöissä hyödynnetään aurinkosähköä tavalla tai toisella.
Tähän vaikuttaa osaltaan se, että sähkön kulutus kasvaa voimakkaasti muun muassa liikenteen sähköistymisen takia. Samalla pyritään vähäpäästöisempään energiantuotantoon. Siis enemmän energiaa mutta vähemmän päästöjä.
Maalämpö olisi ollut kallis ratkaisu
Lahden kaupunki on ollut aktiivisesti edistämässä maakaasusta irtautumista energiakriisin aikana. Kaupunki ja kehitysyhtiö Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy järjestivät keväällä 2022 aiheesta infotilaisuuden, joka oli suunnattu kotitalouksille ja yrityksille.
Tilaisuudessa esiteltiin vaihtoehtoisia lämmitystapoja ja paikallisia yrityksiä, jotka voivat auttaa kiinteistöjä energiasiirtymässä, kertoo Miikka Venäläinen.
– Meillä on rekisterissä tieto kiinteistöistä, jotka käyttävät maakaasua. Kun maakaasun hinta pomppasi rajusti, lähetimme kutsun jokaiselle.
Lahden Rekryytin tapauksessa kaukolämmön vaihtoehdoksi kilpailutettiin maalämpöä, mutta valinta oli lopulta selvä.
– Kaukolämpö oli investointina selkeästi edullisempi ja nopeampi toteuttaa, ja aikataulussa oli vähemmän epävarmuustekijöitä, Kuusisto kertoo.
Kuusiston mukaan yhtiökokoukseen ei saatu riittäviä tietoja maalämpöremontin aikataulusta ja tarkasta hinnasta. Karkea arvio oli 140 000 euroa.
– Asialla oli kiire ja ratkaisu oli pakon sanelema, joten aikataulullisista syistä ei päädytty maalämpöön.
Lämmitysmuodon vaihdos ei käytännössä näkynyt asukkaiden arjessa – muuten kuin pienempinä vastikemaksuina.
Asuntoihin ei tehty muutoksia. Käytännössä lähes kaikki muutokset tapahtuivat lämmönjakohuoneessa ja sen ympärillä, Kuusisto kertoo. Taloyhtiölle rakennettiin kaukolämpöliittymä, ja lämmönjakohuoneesta purettiin pois maakaasulaitteistot.
Kaasuliittymällä oli kuuden kuukauden irtisanomisaika, joka päättyi marraskuussa. Liittymän irtisanominen ei aiheuttanut kustannuksia taloyhtiölle.
Maalämpöön verrattuna kaukolämpö oli taloyhtiölle edullinen investointi: liittymä laitteistoineen maksoi noin 30 000 euroa. Se rahoitettiin pankkilainalla.
Taloyhtiö selvitti mahdollisuutta saada energiaremontille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran energia-avustusta, mutta Kuusiston mukaan kriteerit eivät täyttyneet.
– Energiatehokkuus ei parantunut tarpeeksi. Voi olla, että maalämmössä tilanne olisi ollut toinen.
Investoinnista päätettäessä arvio oli, että sen hetkisillä energian hinnoilla se maksaa itsensä takaisin alle vuodessa. Arvio perustui siihen, että silloisilla hinnoilla säästö lämmityskuluissa oli vuositasolla 30 000–35 000 euroa.
– Sittemmin kaukolämmön hinta on jonkin verran noussut, mutta joka tapauksessa investoinnin hinta on säästetty kahdessa talvessa, ennakoi Kuusisto.
Vähäpäästöinen mutta kallis polttoaine
Energiayhtiö Gasumin mukaan maakaasulla tuotettiin Suomessa noin kymmenen prosenttia kaikesta lämmityksestä vuonna 2021. Tästä valtaosa on kaukolämpötuotantoa.
Suoraan maakaasulla lämpiäviä asuinrakennuksia on vähemmän. Vuonna 2019 maakaasulämmitteisiä pientaloja oli 4 025 ja rivi- ja kerrostaloja 1 084.
Maakaasu kallistui jyrkästi 2022: esimerkiksi kesäkuussa veroton hinta siirtoverkkoasiakkaille oli noin kolminkertainen vuoden takaiseen verrattuna.
Maakaasun poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suunnilleen puolet siitä, mitä kivihiilen ja turpeen poltosta syntyy, ja noin neljänneksen pienemmät kuin öljylämmityksessä.
Lisäksi maakaasu on rikitön polttoaine ja aiheuttaa vain vähän hiukkaspäästöjä. Maakaasua pidetään fossiilisista polttoaineista ympäristöystävällisimpänä.
Lähteet: Suomen Kaasuyhdistys, Tilastokeskus, Motiva, HS.fi
Lue myös: Taloyhtiön energiakustannukset – tiedätkö, mitä talosi syö?
