Ja sitten saunaan! Punaposkista väkeä kerääntyy tiistai-iltana Koskentien saunalle. Hiki on otettu pintaan pelaamalla pipolätkää läheisellä Litukanpuiston kentällä.
Lenkkisauna löytyy monista taloyhtiöistä, mutta Koskentiellä kiukaat ovat tavallista järeämpää kaliiperia. Entinen yleinen sauna pitää sisällään kaksi pellettilämmitteistä saunaosastoa. Se palvelee myös tilaussaunana. Taloyhtiöstä löytyy myös sähkölämmitteinen perhesauna.
Ei lenkkisaunoissa yleensä näe naapureita. Koskentien sauna on ollut keskeinen paikka tutustua talon väkeen.
Isojen kiukaiden lämmittäminen on melkein koko päivän urakka. Mutta se on sen arvoista, eikä vain mahtavien löylyjen takia. Koskentiellä yhdessä saunomisella on vuosikymmenten perinne.
– Olen asunut monessa taloyhtiössä, mutta ei niiden lenkkisaunoissa yleensä näe naapureita. Minulle Koskentien sauna on ollut keskeinen paikka tutustua talon väkeen, kertoo pari vuotta talossa asunut asukastoimikunnan jäsen Saku Suksi.
Tampereen Kalevassa sijaitseva Asunto-oy Koskentie on monella tapaa poikkeuksellinen taloyhtiö. Se on sitä jo kokonsa puolesta: rakennuksia on kaikkiaan 11 ja asukkaita yli 400. Paljon on myös tapahtumia ja toimintaa, lautapeli-illoista ulkoilmaelokuviin ja katubaarista puistojoogaan.
Mistä tällainen yhteisöllisyys kumpuaa, ja mitä ison taloyhtiön pyörittäminen vaatii isännöinniltä ja päättäjiltä?
Yhteisiä päätöksiä
Koskentiellä yhteisöllisestä toiminnasta vastaa asukastoimikunta. Se on epävirallinen, eli sillä ei ole varsinaista päätösvaltaa yhtiössä. Asukastoimikunta on kuitenkin tärkeässä roolissa järjestämässä esimerkiksi syystalkoita ja tapahtumia.
– Osallistuminen on vapaaehtoista. Jokainen voi osallistua oman elämäntilanteensa ja kykyjensä mukaan, Suksi kuvailee.
Media-alalla työskentelevä Suksi on tehnyt itse esimerkiksi flyereita, joissa kerrotaan taloyhtiön tapahtumista.
Taloyhtiön hallitus myöntää asukastoimikunnalle vuosittain toiminta-avustuksen. Se saa tuottoja myös taloyhtiön viljelylaatikoiden vuokrista.
– Pienelläkin budjetilla voi saada paljon aikaan. Enemmän kyse on siitä, että ihmiset laittavat toimintaan omaa aikaansa, Suksi sanoo.
Yhteisöllisyys ei ole yksin asukastoimikunnan varassa. Järjestetyn ohjelman lisäksi yhteishenki näkyy asukkaiden arjessa. Kun Suksi muutti taloon, hän laittoi asukkaiden yhteiselle Facebook-sivulle viestin, että tarvitsisi asuntoonsa kalusteita.
– Heti tuli monta yhteydenottoa. Naapurit tarjosivat verhoja, mattoja ja astioita.
Taloyhtiön lapsiperheillä on oma Whatsapp-ryhmä, jossa on helppo kysellä seuraa luistelemaan ja pihaleikkeihin. Ryhmässä liikkuu myös nopeasti tieto kadonneista tavaroista. Naapureista on myös lastenhoitoapua.
Tämä sisältö näkyy vain tilaajille
Tilaamalla Kotitalo-lehden saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöön kotitalolehti.fi:ssä.
Tutustu 2 viikkoa maksutta
Oletko jo tilaaja?
Tuleeko taloyhtiöllesi Kotitalo-lehti?
