Tämän vuoden heinäkuussa tapahtui jotakin poikkeuksellista: Suomessa ei tilastoitu yhtään palokuolemaa.
– Kukaan paloalalla työskentelevä ei muista, että tuollaista kuukautta olisi ennen ollut, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino sanoo.
Pelastustoimen tilastojen mukaan tulipalojen määrä on kuitenkin hieman pudonnut 2000-luvulla. SPEKin mukaan tulipaloja tilastoitiin vuosituhannen alkupuolella 14 000–15 000 vuodessa. Viime vuosina paloja on ollut noin 11 000. Näissä tilastoissa mukana ovat kaikki mahdolliset palot pienistä ruohikkopaloista suurpaloihin.
Pientä laskua on myös palokuolemien määrässä. Kymmenisen vuotta sitten tulipaloissa kuoli noin sata henkilöä vuodessa. Lähivuosina palot ovat aiheuttaneet keskimäärin 75 kuolonuhria vuodessa. Silti Suomessa palaa väkilukuun suhteutettuna yllättävän paljon.
Hanki myös sammutuspeite ja vaahtosammutin
Ilpo Leinon mielestä huomio pitäisi seuraavaksi kiinnittää alkusammutuskalustoon – tarkemmin sanottuna sammuttimeen ja sammutuspeitteeseen. Hän toivoo, että ne saataisiin palovaroittimen tavoin lakisääteisiksi.
– Suurin osa rakennuspaloista syttyy asuntojen sisällä. Monet niistä pystyttäisiin estämään, jos alkusammutukseen tarvittavat välineet löytyisivät joka kodista, Leino sanoo.
Paloriskit kirjattava pelastussuunnitelmaan
Taloyhtiöllä on velvollisuus pohtia kiinteistöön kohdistuvia paloriskejä ja kehittää keinoja niiden vähentämiseksi. Näin määrätään pelastuslaissa, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén muistuttaa.
– Pelastussuunnitelman tekeminen edellyttää asukkaiden haastattelua ja jalkautumista kiinteistön tiloihin. Kun suunnitelma valmistuu, sen keskeisistä sisällöistä pitää muistaa viestiä asukkaille ja osakkaille, Sallmén sanoo.
Vastuu pelastussuunnitelman laatimisesta ja ylläpitämisestä on taloyhtiön hallituksella ja isännöinnillä. Suunnitelmaa on aika ajoin tärkeää tarkastaa, jotta se pysyy ajan tasalla.
Asukkaille kannattaa tiedottaa siitä, että heillä on velvollisuus huolehtia oman huoneistonsa paloturvallisuudesta. Siitä, kuka nämä asiat hoitaa, taloyhtiön hallitus sopii isännöinnin kanssa.
Vakuutus pelastaa taloudelliselta katastrofilta
Vakuutusyhtiöt korvaavat tulipalojen aiheuttamia vahinkoja lähes kahdellasadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Summa on peräti tuplaantunut 2000-luvun alusta. Näin kertoo Finanssialan keskusliitto.
Vahinkovakuutusmeklari Howden Finland Oy:n vahinkopäällikkö Jani Korhosen mukaan vakuutus korvaa tulipalojen aiheuttamat vahingot lähes aina, mutta vahingon suuruudesta ja vakuutuskorvausten määrästä joudutaan ajoittain käymään pidempiä keskusteluja.
Korvausten saaminen voi vaikeutua, jos pelastussuunnitelmaa ei ole tai vakuutusyhtiöiden suojeluohjeita ei ole noudatettu.
– Kiinteistövakuutuksen omaisuusosa korvaa vaurioituneet rakenteet ja talotekniikan, mutta myös joitakin osakkaan kunnossapitovastuulla olevia asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi huoneistojen kiintokalusteet sekä lattia- ja seinäpinnoitteet, Korhonen sanoo.
Asukkaan ottaman kotivakuutuksen omaisuusosa puolestaan korvaa huoneiston irtaimiston ja asunnon kiinteän sisustuksen, jonka kunnossapitovastuu on osakkaalla. Kotivakuutus korvaa myös sijaisasunnon kustannukset, jos oma koti on palovaurioiden takia asumiskelvoton.
Jos palo on aiheutunut asukkaan laiminlyönnin tai huolimattomuuden takia, taloyhtiölle tapahtunut vahinko korvataan asukkaan kotivakuutuksen vastuuosasta. Tästäkin syystä kotivakuutus on tärkeä, koska lasku voi olla iso.
Tulipalo säikäyttää pahasti
Tulipaloja tarkastellaan usein menetettyinä euroina. Isännöintiyritys REIM Lappeenrannan toimitusjohtaja Kari Peltola muistuttaa, että kyse on ennen kaikkea
muusta kuin rahasta.
Peltolan isännöintiyrityksen tilat paloivat muutama vuosi sitten, joten hän tietää konkreettisesti, millaista tuhoa tuli voi saada aikaan.
– Etenkin jos koti palaa, tuhoutuu ihmisen henkilökohtainen omaisuus, elämän historia ja joskus myös osa tulevaisuutta. Puhumattakaan mahdollisista uhreista. Tällaiset kriisit ovat isännöitsijälle sekä taloyhtiölle enimmäkseen teknisiä ja hallinnollisia ongelmia, mutta asukkaiden kannalta kyse on paljon suuremmasta, Peltola sanoo.
Sähkövika oli aiheuttaa suuronnettomuuden
Suomen Koti-Isännöinnin isännöitsijän Pia Määtän päiväohjelma meni uuteen uskoon huoltomiehen soittaessa reilu vuosi sitten. Pelastuslaitos oli juuri kiiruhtanut Määtän isännöimään jyväskyläläiseen asunto-osakeyhtiö Ainolan Hoviin sammuttamaan sähköpääkeskuksesta alkunsa saanutta paloa. Kolmannessa kerroksessa sijaitsevan keskuksen löysä kytkentä oli aiheuttanut kaapeleiden ylikuumenemisen ja palon. Tuli ei levinnyt keskuksen ulkopuolelle, mutta palosta syntynyt myrkyllinen musta savu levisi sähkönousujen kautta porraskäytävään.
Palomiesten työ oli vaikeaa, sillä hätävalaistus ja savunpoistoluukutkaan eivät sähkökatkon vuoksi toimineet.
– Asukkaat evakuoitiin nosturiautolla parvekkeilta, eikä kukaan saanut hengenahdistusta pahempia vammoja. Oli onni, että kukaan ei lähtenyt asunnosta käytävään. Pelastussuunnitelma oli mennyt perille.
Pelastuslaitos siirsi vastuun jälkitorjuntatöistä vielä samana aamuna Pia Määtälle ja Lassila & Tikanojalle. Talotekniikka ja hätävalaistus saatiin toimimaan naapuritaloyhtiöstä lainatulla sähköllä ja savunhajua poistettiin hajunpoistorakeilla sekä tehostetulla tuuletuksella. Asukkaat pääsivät palaamaan kotiin jo illalla. 32 asuntoon jouduttiin kuitenkin tekemään savuvahinkokorjauksia, jotka veivät puoli vuotta.
Tulipalojen yleisimmät syttymissyyt asuinrakennuksissa
1. Liesipalot. Vuodesta toiseen yleisin rakennuspalojen syttymissyy.
2. Avotuli. Vartioimattomat kynttilät, käryämään jääneet tupakat ja lasten tulitikkuleikit aiheuttavat paloja. Paloja sytytetään myös tahallaan.
3. Sähkölaiteviat (muut kuin liesipalot). Kylmälaitteet, kiuas ja pesukone aiheuttavat usein tulipaloja. Uuden paloriskin ovat tuoneet akkukäyttöisten sähkölaitteiden laturit. Akkuja ei saisi ladata yöllä. Laturit tulisi poistaa verkkovirrasta latauksen jälkeen.
4. Päihteet. Päihteiden rooli tulipaloissa on merkittävä. Humalassa ja huumeiden vaikutuksen alaisena ihmisen toimintakyky heikentyy ja huolimattomuus lisääntyy. Silloin myös riski tulipalon syttymiseen kasvaa.
