Hyvin toimivat taloyhtiöt ovat avoimia ja läpinäkyviä yhteisöjä, joissa kapulan vaihto hallitukselta toiselle käy sujuvasti hyvässä yhteishengessä.
– Jäsenten vaihtuvuus ei yleensä tuota ongelmia, mutta olisi hyvä, että ainakin yksi jäsenistä olisi ollut mukana toiminnassa vähintään edellisen kauden, mielellään pidempäänkin. Näin tieto keskustelluista asioista ja päätöksistä kulkee helpommin mukana, isännöitsijä Anne Väyrynen Isännöinti Jouko Lahti Oy:stä sanoo.
Jos taas hallitus vaihdetaan kerralla uuteen kokoonpanoon, on tärkeää, että kaikki osakkaat ovat perillä yhtiön asioista ja pelisäännöt selkeät.
Haittaako kokemattomuus?
Hallituksen varajäsenyys on hyvä keino kouluttautua taloyhtiön asioihin ja samalla kasvattaa yhtiölle uusia osaavia hallituksen jäseniä. Aloittelijan ei tarvitse kavahtaa hallitusta edes linjasaneerausta aloittelevassa taloyhtiössä, jos avointa mieltä ja energiaa tehtävään riittää.
Isojen korjaustöiden suunnittelussa ja toteutuksessa on tukena paljon ammattilaisia. Taloyhtiön hallituksen tehtävistä on julkaistu useita oppaita. Lisäksi paikalliset kiinteistöalan yhdistykset järjestävät koulutusta hallitusten jäsenille. Myös jotkut isännöintiyritykset kouluttavat asiakkaitaan.
– Uutta jäsentä auttaa suuresti oma-aloitteisuus ja aktiivinen ote asioihin. Kannattaa ainakin lukea läpi yhtiön tärkeimmät asiakirjat, kuten pöytäkirjat ja yhtiöjärjestys. Meiltä kaikki materiaalit löytyvät taloyhtiöiden omilta nettisivuilta, joten perehtyminen on vaivatonta. Isännöitsijän tehtävä hallitustyöskentelyssä on ottaa huomioon uudet jäsenet, olla avoin ja vastailla kysymyksiin, Väyrynen pohtii.
