Home-epäilyjen selvittely on arkipäivää isännöitsijän työssä. Onneksi useimmissa tapauksissa kyse on väärästä hälytyksestä. Kaikenlainen pintojen tummuminen saatetaan tulkita homeeksi, vaikka se olisi normaalia huonepölyä. Useimmiten homevaurio-epäily osoittautuu kosteusvaurioksi.
Lue lisää: Näin kodin vesivahinko hoidetaan kuntoon
Kun asukas epäilee löytäneensä hometta, hänen tulee ottaa yhteyttää isännöintiin tai huoltoon. Isännöitsijä arvioi tilanteen ja käyttää omaa asiantuntijaverkostoaan ongelman selvittämiseksi.
Tarvittaessa hän tilaa pätevän asiantuntijan johtamaan selvitystyötä ja teettää kiireelliset korjaustyöt. Isännöitsijä huolehtii myös siitä, että asukkaille tiedotetaan tilanteesta. Useimmiten homevaurio-epäily osoittautuu kosteusvaurioksi.
Mistä läikkä on merkki?
Kosteusmittaaja joutuu joskus aloittamaan tutkimukset antikvariaatista, sillä sieltä voi löytää vanhoja rakennusmalleja ja RT-kortteja. Tämä tieto voi olla kullan arvoista silloin, kun talosta ei ole enää jäljellä rakennuspiirustuksia tai poikkileikkausmalleja, joista kosteuseristyksen paikka kävisi selväksi.
Vasta sen jälkeen rakennetutkija menee paikan päälle ja etsii merkkejä kosteudesta.
– Siellä missä putki kulkee, voi vuotaa. Kosteutta on löytynyt alapohjasta, yläpohjasta ja kaikkialta siitä väliltä, sanoo työpäällikkö Jim Laine kiinteistövahinkojen korjauksiin erikoistuneelta Polygonilta.
Myös vesikatto voi vuotaa tai maaston muoto voi olla taloon päin kallellaan. Kellariksi aikoinaan tarkoitettu tila on otettu asuinkäyttöön ilman, että rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta olisi arvioitu. Kivijalka voi olla liian matala, ja multa lähes kiinni lämpimissä rakenteissa.
Useimmissa tapauksissa kosteus kuitenkin ilmaisee itsensä esimerkiksi läikkänä seinässä, katossa tai lattialla.
Kuka tekee sisäilmatutkimuksen?
Pintakosteusmittari on oiva väline ammattilaisen käsissä, mutta vaarallinen taitamattomalla.
– Tiedän monta tapausta, jossa kylpyhuone on purettu turhan takia. Pintatutkimuksella asiantuntija voi haarukoida ongelmaa, mutta tutkimus vaatii aina rakenteiden aukaisua, kuntotutkija Pertti Heikkinen Savorasta sanoo.
Mittaamalla asiantuntija pääsee käsitykseen rakenteen suhteellisesta kosteudesta.
– Silloin kun mennään rakenteiden sisään, kaikki selviää, hän sanoo. Ongelma tulee astetta vaikeammaksi, kun hometta tai kosteutta ei löydy rakenteesta, mutta oireet eivät hellitä.
Sisäilmaoireet voivat aiheuttaa fyysisiä oireita kuten hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytystä, päänsärkyä, väsymystä, kuumeilua ja hengitystieinfektioita sekä pitkäaikaisia sairauksia kuten astmaa.
Mittaamalla asiantuntija pääsee käsitykseen rakenteen suhteellisesta kosteudesta.
Kosteusvauriokin voi vapauttaa kemikaaleja ilmaan
Huono sisäilma ei aina johdu kosteus- tai homevauriosta. Se voi johtua esimerkiksi puutteellisesta ilmanvaihdosta tai siitä, että asuntoa ei siivota riittävästi. Monet muutkin syyt voivat heikentää sisäilmaa: huono ilmanvaihto, pöly, allergisoivat huonekasvit, huonekalut tai lemmikit.
Oireita voi aiheuttaa myös rakenteiden kosteus, vaikka hometta ei olisikaan. Kosteusvaurio voi vapauttaa kemikaaleja märästä materiaalista huoneilmaan. Hoitamattomana ongelma voi lopulta johtaa homevaurioon. Homeille ja muille mikrobeille sekä niiden aineenvaihduntatuotteille altistuminen aiheuttaa vakaviakin terveyshaittoja.
Lopulta ainoa tapa välttyä kosteuden aiheuttamilta terveysriskeiltä on pitää huolta siitä, että mahdolliset vuodot ja kosteusvauriot korjataan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvä huolto,ylläpito ja seuranta on kaiken a ja o.
Viisi yleisintä kosteusvauriota
1. Kostea multa on kiinni lämpimissä rakenteissa matalan kivijalan takia.
2. Maasto johtaa sade- ja sulamisvedet rakennukseen päin.
3. Putket vuotavat rakenteisiin.
4. Vesikatto vuotaa.
5. Kellari on muutettu asuintiloiksi selvittämättä kosteusteknisiä seikkoja.
