”Uskon, että olen johtajana reilu, oikeudenmukainen ja periaatteellinen. Urheilutaustani tuo johtamiseeni myös analyyttisyyttä. Koen, että oli toimiala mikä tahansa, bisnes on aika yksinkertaista, ja juuri ihmiset tuovat johtamiseen haastetta.
Itse olen kiinnostuneempi ihmisistä kuin asioista, mutta näiden kahden johtamista ei ole mahdotonta yhdistää. Molemmissa tarvitaan sosiaalista ja kulttuurista pelisilmää. Hyvällä johtajalla on ympärillään tiimi, jolle johtajan on uskallettava antaa vastuuta ja joka toisaalta täydentää johtajan ominaisuuksia. Olen ollut onnekas, sillä olen päässyt työskentelemään pätevien ammattilaisten kanssa.
Hyvä johtaja haluaa muiden ihmisten onnistuvan, jopa johtajan omalla kustannuksella.
Ei ole olemassa yksittäistä sosioekonomista tekijää, joka selittäisi hyvää johtajuutta, mutta asia, joka tutkimuksista nousee aina esille, on johtajan kyky ja halu käydä vaikeita keskusteluja. Keskusteluja ei voida ulkoistaa hr:lle tai jättää käymättä. Uskon myös, että johtajan tärkein subjektiivinen piirre on hyväntahtoisuus: hyvä johtaja haluaa muiden ihmisten onnistuvan, jopa johtajan omalla kustannuksella.
Johtajuutta voi oppia muuallakin kuin työelämässä, esimerkiksi harrastuksista, vapaaehtoistoiminnasta ja vanhemmuudesta. Tämä on erityisesti nuorten tärkeä tiedostaa. Koulutustakin tarvitaan, sillä se antaa työkaluja kriittiseen ja abstraktiin ajatteluun.
Taloyhtiön johtaminen on yhteisöjohtamista, jolloin muodollisten hallituksen ja yhtiökokouksen välissä olisi hyvä olla myös epämuodollisia tilaisuuksia keskustella. Viestinnän tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Tämä synnyttää yhtiön hallitukseen luottamusta ja ymmärrystä.”
Kuka?
- Sami Itani, työelämäprofessori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.
- Entinen yritysjohtaja, Suomen urheiluliiton puheenjohtaja ja kymmenottelija.
- Koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori.
- Luottamustehtävinä kaksi hallintoneuvoston jäsenyyttä.
- Asuu Helsingissä.
- Harrastaa lukemista ja baseballia.
