Monen työpaikalta tuttu sähköinen kulunvalvonta tekee tuloaan taloyhtiöihin. Se on mekaanisia lukkoja kalliimpi järjestelmä, mutta sen hankkimista perustellaan turvallisuudella ja käytön helppoudella. Kadonneen avaimen tai tunnisteen saa mitätöidyksi ja uuden aktivoiduksi käden käänteessä. Sähkölukko myös kerää informaatiota. Se tietää, millä avaimella tästä mentiin ja milloin. Näin se voi auttaa poliisia selvittämään rikoksia.
Kotiovissa perinteinen lukko
Huoneistojen ovet lukitaan taloyhtiöissä yleensä edelleen mekaanisilla avaimilla, mutta ulko-ovet ja yhteisten tilojen ovet voivat toimia sähköisesti. Elektroninen lukitusjärjestelmä avaa oven, kun se tunnistaa asukkaan avaintunnisteen.
Sähkölukko voi auttaa poliisia selvittämään rikoksia.
– Sähköisten järjestelmien etuna on se, että niillä pystytään helposti rajoittamaan kulkua, esimerkiksi saunatiloihin pääsyä, jos ei ole saunavuoroa, tai rajaamaan, että häkkivarastoon tai kerhohuoneisiin ei pääse yöllä, sanoo myyntipäällikkö Antti Pekkanen Abloylta.
Esimerkiksi ulko-oveen voi liittää myös oviautomatiikkaa siten, että ovi avautuu avaintunnisteella itsestään.
Selvitä oikeudet ja velvollisuudet
Suomen tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio haluaa toppuutella tekniikkainnostusta.
– Senkö perusteella pitäisi kaikkien asukkaiden kulkemiset tietää, että avainten uusiminen olisi helpompaa, hän kysyy.
Hän varoittaa taloyhtiöiden hallituksia menemästä siihen helppoon, että vaarannettaisiin asumisen yksityisyyttä muiden tarpeista käsin: esimerkiksi huoltoyhtiön tai poliisin.
– Ennen kuin tällainen investointi tehdään, on investoinnin tekijän oman edun mukaista huolehtia siitä, että sillä on oikeus tehdä se, Aarnio teroittaa.
Isännöintiliitto linjaa, että taloyhtiöllä on oikeus, mutta reunaehdot on ymmärrettävä.
– Asunto-osakeyhtiöllä on oikeus päättää enemmistöpäätöksellä, että lukitusjärjestelmä uusitaan. Syy pitää kuitenkin pystyä perustelemaan osakkaille, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Marina Furuhjelm.
Tietoa vain viranomaisille
Elektroninen lukitusjärjestelmä kerää tietoa asukkaiden liikkeistä ja muodostaa samalla henkilötietolain tarkoittaman henkilörekisterin. Yleensä tieto on sisällä lukossa, josta se täytyy erikseen käydä hakemassa, jos sitä halutaan käsitellä.
Abloyn Pekkasen mukaan prosessi etenee esimerkiksi niin, että lukkoseppä tulee paikalle ohjelmointilaitteen kanssa. Hän saa isännöitsijältä salasanat ja ohjelmointiavaimet, joiden avulla tieto voidaan hakea lukosta.
Henkilörekisterillä pitää olla nimetty vastuuhenkilö.
– Me neuvomme asiakkaitamme, että tiedon hakemisen kynnys on rikosilmoitus, Pekkanen sanoo.
Lukkoseppä toimittaa tiedon viranomaisille, ei isännöitsijälle eikä esimerkiksi hallituksen puheenjohtajalle. Henkilörekisterillä pitää olla nimetty vastuuhenkilö. Furuhjelmin mukaan se on yleensä isännöitsijä, koska hän vastaa avaimista.
Isännöitsijäkään ei silti tarvitse lukon keräämää tietoa asukkaiden liikkeistä. Tietoa ei siis saa käyttää esimerkiksi pesutuvan tai kerhohuoneen väärinkäyttäjän jäljittämiseen, jos mitään ei ole rikottu tai varastettu.
