Suurin osa suomalaisista eli tyystin ilman putkia 150 vuotta sitten. Jopa kaupungeissa kannettiin käyttövesi sisään koteihin, ja kuivakäymälät olivat pihan perällä. Lämpöä saatiin tulisjoista puuta polttamalla, ei vesikiertoisista patterijärjestelmistä.
Mutta sitten vesiputkien valmistaminen alkoi ja asiat mullistuivat: Käyttövettä ryhdyttiin toimittamaan asuntoihin putkien avulla, ja jätevesistä alettiin päästä eroon samalla tavalla. Vesikiertoinen patterijärjestelmä keksittiin, ja taloja alettiin varustaa uudella tavalla.
− Nykyään käynnissä on jälleen mullistus, mutta toisenlainen, pohtii suomalaisen asumisen historiaan perehtynyt tarkastusinsinööri Juha Likonen.
Nykymullistus liittyy putkimateriaaleihin. Muovi- ja komposiittiputket valtaavat vauhdilla alaa perinteisiltä metallituotteilta.
– Pidän tätä hyvänä asiana. Uudet vaihtoehdot toki tuovat haasteita, mutta ne ovat ratkaistavissa, Helsingin kaupungin rakennusvalvonnassa työksentelevä Likonen sanoo.
Vesiputkien valmistaminen erityisesti kuparista ja teräksestä
Perinteisesti putkia on tehty erityisesti kuparista ja teräksestä.
Kupari oli pitkään käytetyin ja edelleen yleinen materiaali käyttövesiputkistoissa. Maailman suurin kuparintuottaja on nykyisin Chile, mutta kuparia louhitaan yhä Suomessakin. Taloyhtiön putkiremonttia varten tontille toimitetussa kupariputkipinossa voi siis olla ripaus kotimaista maaperää.
Teräsputkia on käytetty yhtä kauan patterijärjestelmissä ja kylmävesijohtoina. Maailman suurin maanalainen rautamalmikaivos sijaitsee Ruotsin Kiirunassa. Rautamalmi on myös valurautaviemäreiden ja putkien raakaaine.
Muovituotteiden raaka-aikeet syntyvät petrokemian sivutuotteina polttoaineita valmistettaessa. Muovit tuodaan Suomeen raemuodossa. Täällä niistä valmistetaan muun muassa putkia käyttövesi, lämmitys ja viemärijärjestelmiin. Valmiita putkia tuodaan monista Euroopan maista.
Muoviputkien suunnittelu ja valmistus on monivaiheinen prosessi
Jo perinteisten metallisten putkien valmistus vaati ja yhä vaatii omanlaisen osaamisensa, metallurgian ymmärtämistä ja tuotantoprosessien rakentamista, ennen kuin valmista rööriä riittää taloyhtiöiden tarpeisiin.
Muoviputkien suunnittelu on tätäkin monipolvisempaa ja muovilaatuja on todella monta.
Tyypillisesti eri muovilaatuja sekoitetaan keskenään, jotta tuotteelle saadaan halutut ominaisuudet. Tavallista on myös lisätä sekoitteeseen erilaisia kemikaaleja, joilla muokataan tuotteen ominaisuuksia haluttuun suuntaan. Komposiitti eli monikerrosputkissa muoviin yhdistetään lisäksi metalleja, kuten alumiinia.
Millainen ammattilainen suunnittelee muoviputkia, ja mikä on hänen koulutuksensa? Uponor Oy:n tuotepäällikkö Marko Haljoen mukaan suunnittelusta ei vastaa yksi henkilö, vaan uusi tuote on aina tiimityön tulos.
Tarvitaan muovikemian ammattilaista, prosessi ja tuotantotekniikan osaamista sekä mekaanista osaamista liitosten suunnittelussa. Erityisesti komposiittiputket kun ovat jo aidosti high tech -tuotteita.
Keskivertotalossa putkien läpi menee 10 000 litraa vettä päivässä
Tavallisen kerrostalon käyttövesiputket kuljettavat vettä asuntoihin elinkaarensa aikana valtavan määrän.
Otetaan esimerkiksi 40 huoneiston talo, ja oletetaan, että 20 asunnossa asuu sinkku, kymmenessä asunnossa kolmihenkinen perhe ja kymmenessä asunnossa nelihenkinen perhe. Näin talon pääluku nousee 90 ihmiseen.
Kun keskiverto suomalainen käyttää vettä Motivan mukaan 120 litraa vuorokaudessa, kuluttaa 90 henkilöä vuorokaudessa 10 800 litraa. Pyöristetään luku 10 000 litraan – täytyyhän joukossa olla muutama nuukakin asukas!
Tuo litramäärä painaa 10 tonnia, joten putkisto ei ole ihan kevyellä rasituksella edes yhden vuorokauden aikana.
Jos putkiston elinkaari on 50 vuotta, ehtii vettä kulkea putkissa 182 500 000 litraa, joka vastaa pyöreästi 20 isoa vesitornillista. Tuo määrä vettä painaa 182 500 tonnia, eli kutakuinkin yhtä paljon kuin 30 400 täysikasvuista urosnorsua.
Vesiputkia kuluttavat veden lisäksi muutkin asiat
Vesiputkien sisällä on muutakin kuin vettä: on virtaus, paine, paineiskut ja lämpölaajeneminen. Yksin virtaus riittäisi syömään putket puhki, jos vesi saisi valua valtoimenaan ja todella kauan.
– Veden kulutushan on synnyttänyt Yhdysvaltojen Grand Canyoninkin, huomauttaa lehtori Eero Kulmala Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Joillain alueilla kupariputket syöpyvät vaihtokuntoon nopeasti. Syyksi on epäilty näiden alueiden pohjaveden kemiallista laatua. Pistemäinen syöpymä taas voi kehittyä kuparimetallin epäpuhtaaseen kohtaan galvaanisen reaktion myötä.
Muovisissa käyttövesiputkissa on joskus veden haju ja makuhaittoja. Niiden syyksi on useimmiten paljastunut, ettei tehdas huuhdellut kunnolla putkia valmistusprosessissaan. Pari vuotta sitten tapauksia ilmeni muutamien valmistajien putkissa.
Viemäriputkien sisällä liikkuu veden ohella rasvaa ja usein putkistoon kuulumatonta materiaaliakin. Ne aiheuttavat tukoksia, joiden rassaaminen auki kuluttaa ja joskus rikkoo viemäreitä. Vanhimmat muoviviemärit ovat yhtä arkoja rikkoutumiselle kuin satavuotiaat valurautaputket.
Vanhat putket saavat usein uuden elämän uudessa muodossa
Keskivertokerrostalon putkiremontista jää tähteeksi kilometri tai pari vesi ja viemäriputkia. Putket eivät päädy kaatopaikalle, vaan suurin osa uusiokäytetään.
Kierrätyskuparista tehdään esimerkiksi sähköjohtoja, teräksestä taas monien laitteiden ja rakennelmien metalliosia. Uusina putkina metallit palaavat taloyhtiöön harvoin, mutta vaikkapa pyörätelineissä tai kaukolämpölaitteiden suojakuoripelleissä voi olla kierrätysterästä.
Muovit ovat monimutkaisempi kokonaisuus. Eri muovilaadut lajitellaan, puhdistetaan, rouhitaan ja käytetään uusien tuotteiden valmistamiseen, osin muoviputkiinkin. Muovi kelpaa myös energiapolttoon.
Muoviteollisuus ry laskee, että muovisten käyttövesiputkien lämpöarvo on lähes yhtä hyvä kuin öljyn. Yksi metri putkea tuottaa poltettaessa energiamäärän, joka riittäisi valaisemaan huoneen 60 watin hehkulampulla 18 vuorokautta, tai 11 watin energiansäästölampulla yli kolme kuukautta.
Lue myös: Voiko putkiremontti säästää rahaa? Kyllä, ja usein arkikin helpottuu
