Taloyhtiön puskuri tarkoittaa rahamäärää, jonka osakkaat keräävät taloyhtiön tilille esimerkiksi yllättäviä kuluja varten. Isännöintiliiton toukokuussa julkaiseman Putkiremonttibarometrin mukaan puskuri ei ole taloyhtiöissä kuitenkaan mikään itsestäänselvyys, vaan niiden kerääminen on jopa vähentynyt viime vuodesta.
Jopa 70 prosenttia vastaajista sanoo, että vain joissain taloyhtiöissä kerätään varoja puskuriksi. Jos puskuri on, se vastaa yleensä yhdestä kolmeen kuukauden hoitovastikkeita vastaavaa määrää. Putkiremonttibarometriin vastasi 194 isännöintialan ammattilaista ympäri Suomen, jotka hallinnoivat yhteensä noin 4000 taloyhtiötä.
Taloyhtiön ei tarvitsisi heti turvautua pankkilainaan, jos yllättäviä kustannuksia ilmenee.
Vastaajista viisi prosenttia kertoi, että taloyhtiöissä on kerätty jopa 5-6 kuukauden vastikkeita vastaava määrä taloudelliseksi puskuriksi. Tämä on perusperiaatteena myös porvoolaisella isännöitsijällä, Isännöinti Taimen yrittäjällä Pia Rauvannolla.
– Minulla on tavoitteena, että meidän taloyhtiömme olisivat kassavarojen suhteen vakavaraisessa tilanteessa, että olisi niin sanotusti käteistä rahaa. Näin taloyhtiön ei tarvitsisi heti turvautua pankkilainaan, jos yllättäviä kustannuksia ilmenee, hän kertoo.
Rauvannon mukaan moni taloyhtiö alkaa olla siinä iässä, että vesivahinkoja sattuu. Yksi korjauskustannus on suhteellisen pieni, mutta se kasvaa, kun pankkilainaan lisätään nostokulut, korot ja hallinnolliset kustannukset. Lisäksi palaa aikaa, kunnes yhtiökokous saadaan koolle, ja pankki saa harkittua lainapäätöksensä. Vakuutusyhtiökään ei korvaa käden käänteessä, ja korvauksen ikäpoistot vanhasta putkistosta voivat olla ikävä yllätys. Sekään ei ole harvinaista, että vesivahinkoja ilmaantuu useampia.
Tämä sisältö näkyy vain tilaajille
Tilaamalla Kotitalo-lehden saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöön kotitalolehti.fi:ssä.
Tutustu 2 viikkoa maksutta
Oletko jo tilaaja?
Tuleeko taloyhtiöllesi Kotitalo-lehti?
