Perinteisiä talonmiehiä löytyy enää harvoista taloyhtiöistä. Helsingin Katajanokalla sellaisesta voidaan melkein puhua. Saman kadun varrella Luotsikadulla on nimittäin kymmenkunta taloyhtiötä, joilla on sama kiinteistönhoitaja, Kiinteistöhuolto Määtän tiiminvetäjä Mika Reinikainen.
Apu on lähellä, sillä huoltoyhtiön toimisto sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Kruunuvuorenkadulla. Päivystysaikana Reinikainen hoitaa myös kiinteistöjä Kruununhaassa, Punavuoressa ja Hietalahdessa – enimmäkseen vanhoja arvokiinteistöjä pienellä alueella Helsingin kantakaupungissa.
Niinpä Reinikainen taittaa matkat kohteisiin yleensä kävellen. Työkalupakki, lehtipuhallin ja muut kulloinkin tarvittavat työvälineet kulkevat mukana, elleivät löydy taloyhtiön varastosta.
Kiinteistönhoitaja on isännöitsijän ohella taloyhtiön tärkeimpiä kumppaneita. Mutta mitä kaikkea kiinteistönhoitajat oikeastaan tekevät?
Seurasimme Mika Reinikaista yhden työpäivän ajan Katajanokalla ja otimme selvää.
Kello 7.00
Ilmassa on sumua, kun Reinikainen saapuu huhtikuisena aamuna töihin kotoaan Espoosta. Työmatkat hän kulkee omalla autollaan.
Työpäivä alkaa kahvikupillisella Katajanokan toimistolla. Reinikainen käy läpi päivän työt kollegoidensa kanssa. Huoltoyhtiöllä on Katajanokalla viisi kiinteistönhoitajaa.
Tämä on perushommaa aamuisin. Jokainen käy lakaisemassa oman alueensa ulkoalueet.
Tulossa on tavanomainen työpäivä, johon kuuluu ulkoalueiden hoitoa ja talotekniikan seuranta- ja huoltotoimenpiteitä.
Ensimmäiseksi Reinikainen tarttuu luutaan ja lakaisukärryyn ja lähtee lakaisemaan taloyhtiöiden sisäpihoja. Talvi alkaa olla takana, mutta pölisevää hiekoitushiekkaa on talven jäljiltä vielä pihalaatoitusten pinnoilla.
– Tämä on perushommaa aamuisin. Jokainen käy lakaisemassa oman alueensa ulkoalueet. Samalla reissulla hoituvat lampunvaihdot ja muut pienemmät asiat.
Kello 7.45
Arvokiinteistöt tuovat oman lisämausteensa kiinteistöhoitajan työtehtäviin. Yksi niistä on uima-altaan hoito.
Yhdessä Luotsikadun taloyhtiössä on lämmitetty uima-allas. Reinikainen käy täyttämässä sen ja mittaamassa veden pH-arvon ja klooripitoisuuden. Hän kaataa veteen lisää klooria.
Uima-altaan hoito sisältyy huoltosopimukseen. Reinikainen käy huoltamassa altaan kahdesti viikossa.
– Uima-altaita oli ennen enemmänkin, mutta moni taloyhtiö on luopunut siitä säästösyistä. Tämä on minun kohteistani ainoa.
Muutakin luksusta taloyhtiöistä löytyy, mutta se ei erityisemmin vaikuta kiinteistönhoitajan työhön.
– Joissakin taloissa on hulppeat saunaosastot, ja sähköautojen latauspaikkoja on ilmestynyt parkkihalleihin.
Huoltoyhtiö ei siivoa saunoja mutta valvoo niiden siisteyttä. Latauspaikkojen ylläpidosta ja huollosta huolehtii yleensä järjestelmän toimittaja.
Kello 8.15
Katajanokalla sijaitsevasta Maston päiväkodista tulee wc:tä koskeva vikailmoitus. Reinikainen lukee sen puhelimellaan olevasta sovelluksesta.
Hän käy paikan päällä ja toteaa, että yhden wc-istuimen huuhtelupainike ei toimi. Istuin on vasta uusittu.
Reinikainen välittää tiedon putkiasentajalle, joka käy vaihtamassa painikkeen vielä samana päivänä.
Huoltoyhtiö on käyttänyt samaa kiinteistöhuollon työnohjausjärjestelmää viitisen vuotta. Reinikainen sanoo, että siitä on ollut työssä iso apu.
– Tosi hyvin toimii, ja kehityksessä on otettu meidän toiveet huomioon.
Vikailmoitusten lisäksi kiinteistönhoitajat voivat nähdä sovelluksessa asiakaskiinteistöjen kulutustiedot. Ajantasaisen seurannan ansiosta esimerkiksi yllättäen nousseeseen veden kulutukseen päästään nopeasti kiinni.
Reinikainen sanoo pitävänsä tiiviisti yhteyttä isännöitsijöihin. On esimerkiksi huoltotoimenpiteitä, joihin tarvitaan isännöitsijän hyväksyntä.
– On tärkeää, että isännöitsijä on hyvin tavoitettavissa. Voi olla vesivahinko päällä ja tarvittaisiin paikalle kosteusmittaus. Silloin ei ole kiva, jos vastauksen saaminen isännöitsijältä kestää monta päivää.
Kello 8.30
Viikkopalaveri Kiinteistöhuolto Määtän toimistolla Kruunuvuorenkadulla. Katajanokalla työskentelevät kiinteistönhoitajat keskustelevat katujen ja piha-alueiden pesusta.
Palaverissa on paikalla viisi miestä ja Honey, Reinikaisen vuoden ikäinen amerikanbully.
– Honey on meidän toimistomaskotti. Otan sen koulutusmielessä töihin mukaan, että se tottuu paikkoihin, Reinikainen kertoo.
Tänne on mukava tulla töihin. Henkilökemiat kohtaavat, ja kaikki auttavat toisiaan.
Reinikainen on ollut talossa seitsemän vuotta. Hän suoritti kiinteistönhoitajan tutkinnon loppuun työnsä ohella. Vaihtuvuus on vähäistä, sillä suurin osa henkilöstöstä on Reinikaistakin pidempiaikaisia työntekijöitä.
– Tänne on mukava tulla töihin. Henkilökemiat kohtaavat, ja kaikki auttavat toisiaan, Reinikainen kehuu.
Kello 9.30
Reinikainen hyppää kauhakuormaajan puikkoihin ja ajaa sen taloyhtiön sisäpihalle. Lapiomiehenä on kollega Janne Sainio.
Miehet alkavat kuskata lumikasoja pois kiinteistöjen pihoilta.
– Tämä oli pitkä talvi, lumet tulivat jo joulukuussa ja jäivät maahan.
Talvi on huoltoyhtiölle vuoden kiireisintä aikaa. Silloin lumisateet rytmittävät päivää. Jos yöllä tulee lunta, työpäivä alkaa aamukuudelta. Lumisimpina päivinä kiinteistöt käydään läpi kahdesti päivässä ja päivät venyvät.
Reinikaisen firma auraa pihat omalla kalustollaan. Ulkopuolinen urakoitsija vastaa lumenkuljetuksesta pois kiinteistöiltä.
Kymmenen jälkeen Reinikainen käyttää Honeyn päivälenkillä ja vetää itsekin hieman henkeä. Parasta työssä on itsenäisyys ja monipuolisuus, Reinikainen pohtii. Se, että aamulla ei tarkalleen tiedä, mitä päivä tuo tullessaan.
Kello 11.30
Reinikainen käy taloyhtiössä lukemassa kaukolämpömittarin kulutuslukemat ja syöttää ne sähköiseen järjestelmään, josta ne ovat taloyhtiön ja isännöitsijän luettavissa.
Reinikainen näyttää avainnippuaan. Se on kuulemma ”tiimin isoin”. Avaimia on kymmeniä, ja ne on merkitty värimerkein.
– Ihannetilanne olisi, että taloyhtiöllä olisi yksi huoltoavain, jolla pääsisi kaikkiin teknisiin tiloihin. Valitettavasti näin ei useinkaan ole, vaan pahimmillaan tarvitaan viisi avainta, että päästään lämmönjakohuoneeseen.
Yleisavaimet, ne joilla päästään sisälle asuntoihin, eivät kulje kiinteistönhoitajien mukana kentällä. Niitä säilytetään toimistolla lukitussa kaapissa.
Älylukkoja ei juuri ole Reinikaisen hoitamissa Katajanokan taloissa. Avainpolitiikassa taloyhtiöt ovat siis perinteisellä linjalla. Sama koskee yleisemminkin taloautomaatiota.
Poikkeuksena on Jungmann-kortteli, jossa on asuntoja ja liiketiloja. Palvelukortteli peruskorjattiin pari vuotta sitten, ja samalla panostettiin automaatioon. Älyteknologiaa hyödynnetään muun muassa lämmityksessä, ilmanvaihdossa ja yhteisten tilojen valaistuksessa.
Reinikaisen kokemus on, että automaatio ei ole täysin ongelmatonta.
– Aika paljon on tullut turhia hälytyksiä, jotka vaativat paikan päällä käyntiä.
Talot ja niiden asukkaat ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi. Nykyään Reinikainen osaa jo aavistaa esimerkiksi sen, mistä kohdalta lumet putoavat keväisin katoilta jos putoavat.
– Talot tuntee läpikotaisin, kun hoitaa samoja kohteita vuodesta toiseen eikä niitä ole liikaa.
Kello 13.00
Tavallisesti Reinikaisen työpäivä päättyy puoli neljän aikoihin. Tänään hän lopettaa jo yhden jälkeen henkilökohtaisen menon takia.
Työpäivä on ajankohtaan nähden tyypillinen, Reinikainen summaa. Päivän aikana tulee tosin vain muutama yhteydenotto taloyhtiöiden asukkailta. Niissä kysytään esimerkiksi väliaikaisista säilytystiloista.
– Välillä on rauhallista kuten tänään. Joskus taas puhelin soi melkein taukoamatta ja suunnitelmat muuttuvat lennosta. Se on osa työn viehätystä.
Huoltoyhtiö auttaa arjen asioissa
Huoltoyhtiöön kannattaa yleensä ottaa yhteys, kun:
- Et pääse sisälle asuntoosi.
- Hana vuotaa.
- Viemäri on tukossa.
- Asunnossa on liian kylmä tai kuuma.
- Porraskäytävän lamppu on palanut.
- Pihalla tai yleisissä tiloissa on epäsiistiä.
- Haluat varata autopaikan.
