Kierrättäminen on helppo ekoteko, johon jokaisella on mahdollisuus. Myös taloyhtiöt ja vuokratalot voivat kannustaa kierrätykseen, kuten vuokrataloyhtiö Oulun Sivakka Oy:ssa on tehty. Kannustus on tehonnut ja vuokratalojen kierrätysaste on noussut.
Oulun Sivakan vuokratalojen ahkerimmat kierrättäjät asuvat kiinteistössä nimeltä Jousi, jonka kuudessa luhtitalossa on kaikkiaan 104 asuntoa. Jousessa kierrätysaste nousi viime vuonna 76 prosenttiin.
Kohteen isännöitsijä, Oulun Sivakan alueisännöitsijä Ari Pyykkönen sanoo, että asukkaiden kiinnostus kierrättämiseen on kasvanut vähin erin.
– Liikkeelle on lähdetty pienin askelin. Muovin kierrätys tuli mukaan viimeisimpänä. Pikku hiljaa näistä asioista tulee uusi normaali.
Jousessa on kierrättäminen tehty asukkaille helpoksi. Eri jätelajeille on jäteasemilla eriväriset astiat ja seinillä on isokokoiset kyltit, jotka kertovat mikäkin jäte kuuluu. Asukaspalautteen perusteella toimet ovat olleet onnistuneita.
Pyykkönen lisää, että tuoreimpana ekotekona Sivakka on alkanut varustaa remontoitavien asuntojen keittiöt jätevaunuilla, joissa on neljä jäteastiaa aiempien kolmen sijaan. Teko voi olla pieni, mutta se on merkittävä kannustin lajitteluun.
Sähköinen raportointijärjestelmä seuraa jätemäärää
Oulun Sivakka alkoi seurata jätehuoltoaan Ympäristönetti-verkkopalvelun avulla muutama vuosi sitten. Raportointijärjestelmän ansiosta jätehuollon vuosikustannukset laskivat merkittävästi ja asukkaat innostuivat kierrättämisestä. Nyt kaikki Sivakka-konsernin noin 200 kiinteistöä ovat jätehuollon sähköisen seurannan piirissä.
Toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo, että jätemäärien aiempaa tarkempi seuranta oli ollut Sivakan tavoitteena jo hyvän aikaa. Kun sitten konserni kilpailutti koko kiinteistökantansa jätehuollon, laittoi se yhdeksi reunaehdoksi ympäristöraportoinnin.
Kilpailutuksen voitti Lassila & Tikanoja, joka tarjosi omaa sähköistä Ympäristönettiään. Ympäristönetti mahdollistaa tarkan yhtiö- ja kiinteistökohtaisen jätemääräseurannan havainnollisin grafiikoin.
Hätälä näyttää esimerkiksi kuvaa, jonka mukaan Sivakka-konsernissa jätteen hyötykäyttöaste oli viime vuoden marraskuussa tasan sata prosenttia. Se tarkoittaa, että kaatopaikalle ei viety mitään. Kierrätysaste oli 60 prosenttia: muovi-, kartonki-, paperi- ja biojäte menivät uusiokäyttöön, loppu polttoon.
Suoraa säästöä myös asukkaille
Sivakka käyttää jätehuoltoon noin miljoona euroa vuodessa. Seurantajärjestelmän avulla yhtiö säästi pelkästään viime vuonna noin 64 000 euroa, Hätälä laskee. Tämä oli pääosin seurausta jätteiden lajittelun tehostumisesta, mikä pienensi sekajätteen käsittelymaksuja. Silti Hätälä näkee yhä merkittävän säästöpotentiaalin.
– Koko konsernin tasolla säästö voisi olla sadan tuhannen euron luokkaa.
Kierrättämisestä koituu rahallista etua myös asukkaille.
– Koska toimimme omakustannusvuokraperiaatteella, kaikki säästö vähentää vuokrien korotustarvetta – samoin kuin se asunto-osakeyhtiössä vähentäisi vastikkeen korotustarvetta, sanoo Hätälä.
Lue lisää: Muovinkeräys kiinnostaa Jyväskylässä – peräti 200 taloyhtiötä mukaan pilottiprojektiin
Lue lisää: Jätteellä yhä useammin uusi elämä − taloyhtiöillä kiertotaloudessa isoja mahdollisuuksia
Lue lisää: Näin leviterasiasta tulee tiskiharja – muovin kierrätysmatka alkaa kotoa
Lue lisää: Kiertotaloudessa jäte saa uuden elämän, mutta millaisen?