Vuodenvaihteessa aloittaneelta Isännöinnin eettiseltä neuvostolta haetaan lausuntoa sähköisesti Keskuskauppakamarin nettisivujen kautta. Neuvosto ottaa kantaa vain isännöinnin eettisissä ohjeissa kuvailtuihin tapauksiin.
– Esimerkiksi siten, että palveluista ja hinnoitteluperusteista pitää kertoa selkeästi. Se on isännöinnin eettisissä ohjeissa kohtana kaksi, kertoo pääsihteeri Raisa Harju Keskuskauppakamarilta.
Tutkittavan tapauksen täytyy istua isännöinnin eettisten ohjeiden yhteen tai useampaan kohtaan.
– Eettiset ohjeet ovat aika väljät. Käytännössä iso osa isännöinnin tekemisestä menee niiden alle, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Korvausasiat kuuluvat muualle
Rikosasiat kuuluvat poliisille. Neuvosto ei ota kantaa myöskään korvauksiin.
– Jos korvausasioita käsitellään jossain toisessa yhteydessä, niin neuvoston lausunnon voi toki liittää silloin mukaan. Siten voi pyrkiä edistämään omaa asiaa, Harju sanoo.
Jos isännöitsijä on aiheuttanut ison taloudellisen vahingon, en suosittelisi viemään sitä eettiseen neuvostoon.
Koro-Kanerva on samaa mieltä.
– Jos isännöitsijä on aiheuttanut ison taloudellisen vahingon, en suosittelisi viemään sitä eettiseen neuvostoon. Sellaiset ovat käräjäoikeusasioita. Neuvosto pystyy vain suosittelemaan, eikä sieltä tule lainvoimaisia tuomioita, joissa joku määrätään maksamaan toiselle jotakin.
Huomaa aikarajoitus
Isännöinnin eettisessä neuvostossa käsiteltävillä asioilla on aikaikkuna, johon käsiteltävän asian pitää osua.
– Pääsääntönä on, että lausuntopyyntö pitää tehdä 12 kuukauden kuluessa siitä, kun menettely on ilmentynyt. Se on siis voinut tapahtua aikaisemmin, mutta se on saatu selville 12 kuukauden sisällä, Harju sanoo.
Pääsääntönä on, että lausuntopyyntö pitää tehdä 12 kuukauden kuluessa siitä, kun menettely on ilmentynyt.
Jos tapaus on käynyt ilmi isännöintisopimuksen päättymisen jälkeen, esimerkiksi silloin, kun asiakirjoja siirretään toiselle isännöintiyritykselle, 12 kuukautta lasketaan isännöintisopimuksen päättymispäivästä.
– Jos on erityisen painava syy, vanhemmastakin tapauksesta voi pyytää lausuntoa. Kuitenkin niin, että takaraja on kaksi vuotta tapahtuman päättymisestä, Harju sanoo.
Hän lisää, että ajan myötä lausunnoista muodostuu ratkaisukäytäntöä esimerkiksi siitä, mitä tapahtuman päättyminen tai erityisen painava syy voivat olla.
Maksua ei palauteta
Lausunnon maksua, 375 euroa, ei palauteta siinäkään tapauksessa, että lausuntoa ei otettaisi käsittelyyn.
– Tällä halutaan painottaa, että pitää etukäteen varmistaa asian kelpoisuus, Harju kertoo.
Isännöintiliiton Koro-Kanerva huomauttaa, että lausunnon saa edullisesti verrattuna esimerkiksi asianajotoimiston veloitukseen.
– Me järjestöt kompensoimme sitä taloudellisesti, siksi se on niin edullista, hän sanoo.
Tapauksen isännöinniltä pyydetään aina kirjallista vastinetta.
Neuvostolla on myös palvelu, jossa on mahdollista hakea luottamuksellista ennakkolausuntoa.
– Esimerkiksi silloin, jos isännöintiyritys suunnittelee aivan uudenlaista toimintaa, eikä olla täysin varmoja, miten se hahmottuu isännöinnin eettisten sääntöjen kannalta. Ennakkolausunto maksaa 1 350 euroa, se pyritään käsittelemään nopeutetusti ja se on luottamuksellinen, Harju kertoo.
Neuvoston työskentelyssä käytetään vain kirjallisia dokumentteja.
– Pyydämme esimerkiksi isännöintisopimuksen, niin näemme, mistä siellä on sovittu. Jos asiaan liittyy sähköpostikeskusteluja, niin pyydämme niitä liitteeksi, Harju sanoo.
Tapauksen isännöinniltä pyydetään aina kirjallista vastinetta. Mikäli vastinetta ei jostain syystä haluta antaa, asia voidaan ratkaista myös ilman sitä.
Julkisuus on pahin rangaistus
Isännöinnin eettisellä neuvostolla ei ole tuomiovaltaa. Lievässä tapauksessa se suosittelee antamaan huomautuksen toimijalle, vakavammassa tapauksessa toimija saa varoituksen ja erittäin vakavassa tapauksessa toimija erotetaan Isännöintiliitosta ja toimijan auktorisointi peruutetaan.
– Nimet julkaistaan vain silloin, jos kyseessä on vakava rikkomus ja suositellaan varoitusta, auktorisoinnin peruuttamista tai erottamista Isännöintiliitosta, Harju sanoo.
Koro-Kanervan mukaan ehdottomasti ankarin rangaistus on julkisuus. Jo aikaisemmasta menettelystä tiedetään, että asian tuleminen julkiseksi vaikeuttaa isännöintiyrityksen toimintaa merkittävästi.
Hyötyä – ja myös vastuuta
Entä mitä hyötyä prosessista lopulta on? Miksi siihen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa?
– Ainakin tästä on se hyöty, ettei asiaa tarvitse miettiä ja murehtia vain omassa piirissä, vaan on mahdollista saada asiantuntijoiden selkeä kannanotto. Jos tapaus jatkaa esimerkiksi oikeusprosessiin, niin on olemassa valmis kannanotto siitä, onko toimittu eettisten ohjeiden mukaisesti vai vastaisesti, Harju sanoo.
Ainakin tästä on se hyöty, ettei asiaa tarvitse miettiä ja murehtia vain omassa piirissä, vaan on mahdollista saada asiantuntijoiden selkeä kannanotto.
Hallituksen jäsenten vastuulla on myös selvittää, onko asia ylipäätään sellainen, jolle löytyy perustetta isännöinnin eettisistä ohjeista. Neuvoston nettisivuille kertyy vähitellen päätöksiä, joista voi lukea, miten päätöksiin on päädytty.
– Jos taloyhtiön osakkaat vaativat, että asiaa on selvitettävä, hallitus voi tällä osoittaa, että se on toiminut huolellisesti asiassa. Lausunto myös lopettaa turhat spekulaatiot, kumminkin puolin, Harju lisää.
Isännöinnin eettiset ohjeet voi lukea kokonaisuudessaan esimerkiksi Isännöintiliiton sivuilta. Kotitaloa kustantaa Isännöintiliiton Palvelu Oy, jonka omistaa Isännöintiliitto.
