Osakkaalle kertyy vastikerästejä – Mitä taloyhtiö voi tehdä?

Viime vuoden keväällä raumalaisessa kerrostaloyhtiössä pidettiin ylimääräinen yhtiökokous. Tunnelma oli jännittynyt. Asialistalla oli kahdeksan asunnon ottaminen taloyhtiön haltuun. Vuonna 1972 rakennetussa kerrostaloyhtiössä on yhteensä 20 asuntoa, joista 40 prosenttia otettaisiin nyt yhtiön haltuun. Niiden omistaja oli jättänyt maksamatta runsaat 37 000 euroa hoitovastikkeita ja vajaat 264 000 euroa rahoitusvastikkeita.

Taloyhtiössä realisoitui tilanne, josta pankit ovat varoittaneet jo vuosia. Hoitovastikkeiden maksamatta jättäminen voi tarkoittaa, että taloyhtiöllä ei ole rahaa maksaa juoksevia kulujaan kuten lämpö- ja vesilaskujaan. Maksamattomat rahoitusvastikkeet lankeavat viime kädessä muiden osakkaiden maksettaviksi, jos tilanteeseen ei muuta ratkaisua löydetä. Ilmassa oli siis puhtaaksi viljellyn katastrofin ainekset.

Totuus on, etteivät asunnoista saatavat vuokrat olisi pitemmän päälle riittäneet kattamaan kuluja.

Ilman yhden osakkaan talousvaikeuksia taloyhtiön asiat olisivat voineet olla erinomaisella tolalla: Linjasaneeraus ja hissiremontti olivat juuri valmistuneet, ja talo oli pitkälti peruskorjattu. Tililläkin oli rahaa, koska aktiivinen hallitus ja isännöitsijä olivat yksissä tuumin pitäneet taloyhtiön hoitovastiketta aavistuksen korkeammalla kuin välitön tarve olisi ollut.

Tulevaisuuden remonttien sijaan rahalla maksettiin nyt päivittäisiä laskuja.

Kun asunnot otettiin yhtiön hallintaan, ne saatiin nopeasti vuokrattua joko nykyisille tai uusille vuokralaisille. Se ei kuitenkaan ratkaissut koko ongelmaa.

– Totuus on, etteivät asunnoista saatavat vuokrat olisi pitemmän päälle riittäneet kattamaan kuluja, sanoo isännöitsijä Joona Koivu OP Koti Länsi-Suomesta.

Vaikeudet kasvussa

Toukokuussa julkistetun Isännöintiliiton putkiremonttibarometrin mukaan peräti 59 prosenttia kyselyyn vastanneista isännöintialan ammattilaisista raportoi, että vastikerästien määrä on lisääntynyt edellisen 12 kuukauden aikana heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä.

– Kaikista äärimmäisimpiä tilanteita kohdataan uudiskohteissa, joiden rakentaminen on rahoitettu suurella yhtiölainalla, jonka lyhennysvapaat päättyvät nyt samoihin aikoihin, kun korot ovat nousseet vauhdilla, kertoo Isännöintiliiton tiedotteessa tietoasiantuntija Olli Rekonen.

Kiinteistöliiton maaliskuussa julkaiseman vastikekyselyn mukaan vajaa neljännes kyselyyn vastanneista 4 880 taloyhtiöstä kertoi, että yhtiön maksukykyä on koeteltu. Eniten ongelmia maksukyvyssä on kyselyn mukaan ollut kerrostaloyhtiöissä Helsingissä, Kouvolassa, Porissa ja Turussa. Kyselyn mukaan neljä prosenttia taloyhtiöistä on turvautunut viime kuukausina hallintaanottomenettelyyn.