Uudellamaalla asuvan Samin syksyinen sunnuntai-ilta sai järkyttävän käänteen, kun joku hakkasi hänen asuntonsa ikkunaan. Sami esiintyy tässä jutussa pelkällä etunimellään, jottei hänen naapuriaan tai tämän läheisiä voida tunnistaa.
– Kello oli jo noin kymmenen ja olin asettumassa yöpuulle, kun maantasalla olevan huoneen ikkunaan hakattiin voimakkaasti. Ajattelin, että joku häirikkö, ja miltei jätin reagoimatta. Hakkaaminen jatkui niin voimallisesti, että raotin verhoa.
Aluksi Sami näki vain tumman hahmon huitomassa tihkusateessa. Sitten huitoja osoitteli hihaansa – siinä oli poliisin merkki – ja näytti, että pitää tulla avaamaan rapun ovi.
– Menin puolipukeissani ovelle ja ihmettelin, mistä oikein on kyse. Poliisit näyttivät nuoren ihmisen kuvaa ja kysyivät, olenko nähnyt häntä, sillä hänestä on kova huoli. En ollut koskaan nähnyt kuvan ihmistä. Siinä samassa poliisit jo ryntäsivät vastapäisen asunnon ovelle.
Kukaan ei tullut avaamaan asunnon ovea poliisin käskytyksestä ja oven hakkaamisesta huolimatta. Sami meni takaisin asuntoa vastapäätä olevaan kotiinsa, mutta levottomuus tulvi hänen mieleensä. Hän kurkki ikkunasta pihalle: ensin tuli paloauto vilkut päällä ja sitten kaksi ambulanssia. Naapuriin mentiin sisälle väkisin.
– Järkytys oli aistittavissa nopeasti käytävältä kuuluneista puheista ja ihmisten olemuksesta. Hälytysajoneuvot lähtivät, ja sitten pihaan tuli poliisiauto ja harmaa pakettiauto. Viimeistään siinä vaiheessa kai tajusin sen lopullisesti.
Hetkeä myöhemmin pakettiautoon työnnettiin paareilla mustaan muoviin kääritty, ihmisen muotoinen paketti.
Edes jokin viesti olisi hyvä saada
Sami kertoo, että on kohdannut kuolemaa ennenkin, mutta ei koskaan tällä tavalla.
– Jouduin tapahtumien keskipisteeseen, ja tunteet olivat kyllä pinnassa monta päivää sen jälkeenkin. Sinä yönä en nukkunut ollenkaan.
Asunto oli ollut aiemmin tyhjillään, ja Sami oli jo ehtinyt miettiä, eikö naapuriin muuta ketään. Muutama viikko ennen tapahtunutta hän näki asunnon ikkunassa valon ja keittiössä kaksi ihmistä.
– En jäänyt toljottamaan, mutta ajattelin, että kiva, kun on saatu uudet naapurit. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun näin asunnossa elonmerkkejä, Sami toteaa.
Kuoleman koskettamana yönä tai sen jälkeenkään yksikään tapahtumaan liittyneistä tahoista ei ole soittanut tai muutoin palannut asiaan Samin kanssa.
Hän arvelee sen johtuvan yksityisyyden suojaan liittyvistä syistä, vaikka myöntää, että jokin viesti vaikka poliisilta olisi ollut hyvä saada.
– Olen miettinyt sitäkin, miten voi olla mahdollista, ettei poliiseilla ollut ovikoodia tiedossa tai esimerkiksi huoltomiestä mukana. Oliko niin kiire? Nythän rappuun pääsy oli minun varassani. Mitäpä jos en olisi ollutkaan kotona ja jos avun saaminen olisi ollut siitä kiinni? Aika karmaiseva ajatus.
Hae apua ja huomaa hätä
Operaatio kesti Samin arvion mukaan kaikkiaan kaksi ja puoli tuntia. Hän arvioi, että asuntoon päästiin sisään noin puolen tunnin kuluttua siitä, kun ensimmäiset poiisit saapuivat. Seuraavana aamuna naapurissa oli vastassa vain rikottu, aukinaiseksi jäänyt ovi ja sisällä loputtomalta tuntuva tyhjyys.
– Vietin sen sunnuntain lähes kokonaan kotona. Kunpa naapuri olisi soittanut ovikelloa ja kertonut hädästään. Olisin kuunnellut ja yrittänyt auttaa. Ehkä hän soitti jonnekin viimeisenä avunhuutona. Se tuntuu olevan kai yleistä, ja poliisit osasivat kuitenkin tulla paikalle, hän pohtii.
Pari vuotta sitten Sami sai lähistöllä asuvalta ystävältään viimeksi tarkoitetun puhelun. Hän onnistui pitämään ystävänsä puhelimessa, kunnes pääsi tämän luo. Hän sai ystävänsä pyörtämään päätöksensä ja lähtemään yhdessä hakemaan apua.
Tapauksen jälkeen tämän ystävän elämässä on ollut paljon hyvää ja hän on Samin mukaan saavuttanut unelmiaan.
– Nyt naapurillani ei ole sitä mahdollisuutta. Hänen surunsa on poissa, mutta suru jäi silti monelle, jopa tuntemattomaksi jääneelle naapurille. Onhan kuolema aina surullista, mutta kun elämänsä alussa oleva nuori lähtee, niin se järkyttää.
Vertaistuki auttaa eteenpäin
Seuraavana aamuna Sami hakeutui lääkärin vastaanotolle järkytyksen takia ja sai pari päivää sairauslomaa asian käsittelyyn ja lepäämiseen. Pienen pohdinnan jälkeen hän purki omia tuntojaan myös sosiaalisessa mediassa.
– Oli hyvä saada oma järkytys ulos. Sain viestejä ja vertaistukea. Oli hyvä päästä käsittelemään asiaa, ettei se vain jää pyörimään omaan mieleen moneksi päivää. Tärkeää on myös jatkaa omaa elämäänsä.
Sami kannustaa hakemaan apua jostakin ja jotakin kautta, vaikka se tuntuisi vaikealta.
– Elämässä tulee hankaluuksia, mutta oleellista on, ettei jää yksin. Jos huomaat, että kaverilla on hätä, niin nappaa hänet reppuselkään ja hakekaa apua yhdessä.
Kriisi päällä, mistä apua?
Yleisesti: Kriisiapua voi saada oman kunnan tai erilaisten vapaaehtoistoimijoiden kautta. Esimerkiksi Mieli Suomen Mielenterveys ry:llä on kriisikeskuksia eri puolilla maata. Myös seurakunnat tarjoavat kriisiapua.
Henkilökohtainen kriisi: Mieli Suomen mielenterveys ry:n valtakunnallinen kriisipuhelin on ollut avoinna ympäri vuorokauden helmikuusta 2020 lähtien. Kriisipuhelimen numero on 09 2525 0111. Palvelua saa nykyisin myös ruotsiksi, englanniksi ja arabiaksi. Lue lisää Mieli ry:n sivuilta.
Nuorille, 12-29-vuotiaille, suunnattu Sekaisin-chat on keskustelupalvelu, joka on avoinna joka päivä. Lue lisää Sekaisin chatin sivuilta.
Henkilökohtainen tai läheisen akuutti kriisi: Akuutissa tilanteessa, jossa on vakava huoli omasta tai toisen itsetuhoisuudesta, kannattaa hakeutua tai mennä läheisen kanssa terveysaseman päivystykseen. Hätätilanteessa soita aina hätänumeroon 112.
Rikoksen laukaisema kriisi: Rikoksen uhreiksi joutuneille ja heidän läheisilleen apua tarjoaa arkipäivisin Rikosuhripäivystys numerossa 116 006. Lisätietoja Rikosuhripäivystyksen sivuilta.
Kriisi taloyhtiössä: Jos taloyhtiössä on tiiviit suhteet, naapureiden kanssa puhuminen voi olla hyvä tapa käsitellä tilannetta. Kaikille se ei ole luonteva tapa. Yhteinen keskustelutilaisuus on hyvä tapa tarjota asukkaille mahdollisuus purkaa tuntojaan. Spekulointi tai tapahtuman yksityiskohtien levittely jäävät vähemmälle, jos tilaisuutta vetää koulutettu kriisityöntekijä.
Lue lisää: Kun taloyhtiötä kohtaa kriisi, puhuminen on kaikkein tärkeintä
Lue myös: Kuolema taloyhtiössä käynnistää koneiston – ”Vaikeinta oli kiire”
Aiheesta muualla:
Surevan kohtaaminen -hankkeen sivut: Kriisissä olevan auttaminen
Yle: Yksi kysymys voi pelastaa hengen – näin autat itsetuhoista
