Kotitalo kertoo neljä tarinaa elävästä elämästä; niissä osapuolet kieltäytyivät yhteistyöstä ja naapuruston välit äityivät suoranaiseksi kiusaamiseksi. Miten tilanteet olisi voitu ratkaista ilman täyssotaa?
1. Poliisit paikalla yli 70 kertaa
Kerrostalon asukas hakkasi pattereita ja seiniä ja huuteli naapureilleen parvekkeelta. Isännöinti lähetti asukkaalle varoituskirjeen, jossa ilmoitettiin, että jos häirintä ei lopu, vuokrataloyhtiö purkaa hänen vuokrasopimuksensa. Kirjeessä muistutettiin myös hyvästä käyttäytymisestä muita asukkaita kohtaan.
Naapurit soittivat taloon poliisit yli 70 kertaa. Häirikön itsensä mielestä siihen ei olisi ollut tarvetta, koska poliisit poistuivat aina heti, kun olivat käyneet paikan päällä. Lopulta vuokralainen lopetti patterien ja seinien paukuttelun, mutta jatkoi yhä huutelua parvekkeelta.
Vuokranantaja purki vuokrasopimuksen muutamassa kuukaudessa. Asia käsiteltiin käräjä- ja hovioikeuksissa. Oikeusistuinten mielestä vuokranantajalla oli perusteet purkaa vuokrasopimus. Asukas tuomittiin korvaamaan taloyhtiön oikeudenkäyntikulut.
2. Asensi valvontakameran kohti naapuria
Mies piti terassillaan valvontakameraa niin, että se osoitti suoraan kohti naapuritalon ikkunoita. Naapurien kertoman mukaan mies pelotteli heidän lastaan, siirsi heidän roska-astiaansa ja käveli omalla pihallaan ilmakiväärin kanssa. Naapurit kertoivat miehen myös käyneen heidän pihallaan, metelöineen ja katkoneen heidän puidensa ja pensaidensa oksia.
Oikeudessa mies kiisti kaiken. Hänet tuomittiin kuitenkin muun muasssa salakatselusta ja kotirauhan rikkomisesta.
3. Poranterällä naapurin lattian läpi
Rakentelua harrastava mies halusi asentaa kompressorin asuntonsa kattoon. Hän ei kysynyt asentamiseen lupaa taloyhtiöltä. Hän porasi kattoon reikää isolla poralla, jolloin poranterä meni läpi katosta ja yläkerran naapurin parkettilattiasta.
Tapauksen jälkeen yläkerran asukas korjautti koko parkettinsa. Myöhemmin oikeudessa riideltiin muun muassa siitä, kuka korvaa parketin, kun pilalle oli kuitenkin mennyt vain rei’itetty kohta. Yläkerran naapuri sai hyvityksen vain osasta parkettia.
Alakerran poraajanaapuri ryhtyi kiusaamaan yläkerran naista muun muassa pudottelemalla kalanruotoja tämän postiluukusta. Lopulta nainen muutti pois.
4. Tasajalkahyppelyä ullakolla
Tätä tilannetta ei ole vielä ratkaistu:
Asukas ärsyyntyy yläkerrasta kuuluvasta lasten tömistelystä. Aina suututtuaan hän kiipeää kerrostalon ullakolle – joka on suoraan lapsiperheen asunnon päällä – ja hyppii siellä tasajalkaa, joskus puolikin tuntia.
Lapset pelkäävät kiukkuista naapuria. Tämä ei suostu keskustelemaan lapsiperheen kanssa.
Keskustelkaa heti ongelmien ilmaannuttua
Isännöitsijöille valitukset naapurien aiheuttamasta häiriöistä tai jatkuvasti väärin pysäköidyistä autoista ovat tuttuja. He neuvovat riitapukareita istuutumaan ensimmäiseksi yhteiseen neuvottelupöytään. Naamatusten keskustelu johtaa useimmissa tapauksissa kaikkia tyydyttävään ratkaisuun.
Hyvin usein ongelmien annetaan kärjistyä, vaikka asia olisi voitu ratkaista puuttumalla siihen ajoissa. Kannattaakin siis keskustella naapurin kanssa heti, kun jokin asia tämän käytöksessä ärsyttää.
Yhteistä useimmille taloyhtiössä syntyville naapuririidoille on se, että ongelmien ratkominen kasvokkain on vaikeaa. Suomalaiset eivät kehtaa lähestyä naapuria aroissa asioissa, ja ihan yksinkertaisissakin ongelmissa halutaan kääntyä jonkin virallisen tahon puoleen sen sijaan, että mentäisiin suoraan naapurin pakeille.
On hyvä huomata, jos kyseessä on “vain” henkilökemia
Naapuruusriitojen tausta on usein kaukana, vuosikymmentenkin takana. Kiista ei välttämättä lopu, vaikka yksi ongelma saataisiin ratkaistuksi. Henkilökemioihin liittyvät ongelmat kannattaa käsitellä perinpohjin, koska ne saattavat johtua väärinkäsityksistä.
Useimmiten pahaa mieltä puretaan isännöitsijään, joka ei asu taloyhtiössä ja joka koetaan puolueettomaksi tahoksi. Toinen valitusten osoite on taloyhtiön hallitus. Vaikka riidat riidellään kaikkien yhteisessä taloyhtiössä, se ei aina tarkoita, että kysymys olisi taloyhtiölle kuuluvasta eli isännöinnin ratkaistavasta asiasta.
Häirintä voi johtaa asunnon hallintaanottoon
Tahallisen, pitkään jatkuvan häirinnän taustalla on usein mielenterveysongelmia.
Jos asukas ei usko taloyhtiön antamaa kirjallista varoitusta, asunto voidaan ottaa taloyhtiön hallintaan. Vastaavasti vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen, jos kirjallisesti annettu varoitus ei auta.
Naapurien kannattaa pitää mahdollisimman tarkkaa kirjaa häiriöistä. Niihin voidaan sitten palata joko taloyhtiön sisäisissä neuvotteluissa tai oikeuskäsittelyissä. Jos häiriköivä naapuri ei suostu keskusteluun, kannattaa etsiä ratkaisukeinoja ja ideoita ongelmien ratkaisemiseen muiden taloyhtiössä asuvien kanssa.
