Kosteusvauriot ovat hyvin yleisiä. Isännöitsijälle tulee uusi vaurio tietoon keskimäärin kerran viikossa. Aina kosteusvaurio ei ilmoita itsestään vaan voi piillä rakenteissa vuosia. Riskirakenteet kannattaa kartoittaa esimerkiksi teknisen asiantuntijan avulla. Sen jälkeen riskikohtia voidaan seurata. Toisaalta riskirakennekaan aina vaurioidu, ja toisaalta mikä vain voi olla riskirakenne, asiantuntijat sanovat.
Märkätiloissa suurin riski
On hyvä, että huoneistoremonteista pidetään nykyään rekisteriä. Se lisää ehkä painetta tehdä asianmukaista jälkeä. Huoltokulttuuri on isännöitsijöiden mukaan jo paranemassa ja jatkuvaan kunnossapitoon panostetaan entistä enemmän. Kun paikat ovat kunnossa, pysyvät vastikkeetkin kurissa.
Ylivoimaisesti suurin osa kerros- ja rivitalojen kosteusvaurioista alkaa märkätiloista. Toisinaan ongelman muodostavat myös entisten asukkaiden tekemät remontit. He ovat voineet laatoittaa muovimaton päälle tai poistaa muovimatton ja laatoittaa betonille ilman kunnollista vedeneristystä.
Käy läpi valesokkelit ja venttiilit
Rivitalojen valesokkelirakenteissa ilmenee usein kosteusongelmia. Tyypillisessä valesokkelissa seinän puurungon alin osa on lattiapintaa alempana. Jos se kostuu esimerkiksi siksi, että sokkelin vierellä seisoo vettä maanpinnan väärien kallistusten takia, eikä rakenne pääse tuulettumaan, voi seurauksena olla homevaurio.
Kerrostaloissa yksi yleinen kosteusvahingon aiheuttajia on puutteellinen ilmanvaihto. On melko yleistä, että venttiilit tukkeutuvat pölystä, koska asukkaat eivät osaa tai muista puhdistaa niitä.
Kosteusvaurioita syntyy usein kerrostaloissa myös ikkunoiden ja seinien rajapinnoissa: sadevesi pääsee saumoista seinän sisään.
Vesivahingoissa riidellään usein siitä, kuka tai kenen vakuutus korvaa. Paljon on kiinni esimerkiksi siitä, onko kyse tuottamuksellisesta vahingosta vai ei.
Seuraa riskirakenteita
Rakennuksen kunnon arvioinnissa isännöitsijän ja hallituksen paras työkalu on asiantuntijoiden laatimat kuntoraportit. On viisasta, ettei hallitus luota vain omaan osaamiseensa. Kun on aika vaikkapa laatia korjaustarveselvitys, löytyy isännöitsijän yhteistyöverkostoista aina rakennusten kuntoarvioihin perehtyneitä asiantuntijoita, jotka osaavat auttaa.
Asiantuntevilla arvioilla on suuri merkitys esimerkiksi silloin, kun määritellään, missä vaiheessa riskirakenteeksi tiedetyn kohdan uusiminen on viisainta ja kustannustehokkainta. Korjaaminen maksaa aina, vahingoksi ehtineen vian korjaaminen eniten.
Aktiivinen hallitus ja osakkaat voivat toimia lisätiedonlähteinä kulkemalla kotitalossaan silmät auki. Erityisen arvokasta tällainen silmälläpito on, jos taloyhtiössä on jo riskirakenteiksi tunnistettuja kohtia. Mitä vanhempi talo, sitä tarkemmalla silmällä nurkkia kannattaa katsella.
Kannattaa laatia tarjouspyynnöt tarkasti ja vertailla myös korjausurakkatarjoukset huolella. Halvimman urakoitsijan työnjälki voi olla hinnan mukaista. Usein on turvallisempaa valita ammattilainen hintahaitarin keskivaiheilta.
Kerrostalon viisi yleisintä kosteusriskiä
- Vanhat vesieristeet märkätiloissa. Lattiakaivon liittymäkohdat ja seinissä ja lattioissa olevien materiaalien saumat voivat pettää. Huolimattomassa omatoimiremontissa vesieristys on voinut jäädä tekemättä.
- Ikkunoiden ja ulkoseinien saumoista tai ikääntyneistä elementtisaumoista pääsee sadevettä rakenteisiin.
- Ilmanvaihto on puutteellinen tai sitä ei ole huollettu. Asukas ei ole esimerkiksi puhdistanut poisto- ja tuloilmaventtiileitä, ja ne ovat tukkeutuneet pölystä ja rasvasta.
- Kellari- ja perustusrakenteiden alle ja rakenteisiin saattaa päästä vettä eikä talon alla oleva ryömintätila tuuletu. Myös talon alla olevat putkikanaalit ovat riskejä.
- Tasakattotaloissa piippujen ja tuuletusputkien läpivienneissä ja saumoissa voi olla vuotoja. Kattokaivot on tärkeä huoltaa, jotta katolle ei jää vettä. Kosteus pääsee rakenteisiin monella muullakin tapaa kuin putkirikoista.
