Jos väkivaltainen tilanne on asunnossa päällä, naapureiden pitää ottaa yhteyttä poliisiin, Tampereen kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Taija Jokimaa-Frusti ohjeistaa. Näin asianosaiset, varsinkin lapset, saavat apua, ja uhri pääsee tarvittaessa esimerkiksi turvakotiin. Mikäli asia ei ole akuutti, mutta asukkaalla on huoli, voi soittaa lastensuojeluviranomaiselle ja keskustella asiasta hänen kanssaan.
– Lastensuojeluilmoitus on mahdollista tehdä nimellä tai nimettömänä. Avoimuus on kuitenkin parasta, ilmoituksen kohteellekin, Jokimaa-Frusti sanoo.
Vaikka ilmoituksen saanut ensiksi suuttuisi, asiallinen keskustelu yleensä rauhoittaa: perheelle ei haluta pahaa, vaan päinvastoin apua.
– Puuttuminen on tehtävä aina toista kunnioittavasti, Jokimaa-Frusti tähdentää.
Nimellä tehdystä ilmoituksesta on hyötyä myös jatkoa ajatellen. Asukkaalta saatetaan nimittäin kysyä myöhemmin lisätietoja, sillä ilmoituksen vastaanottaja voi olla eri henkilö kuin asiaa selvittelevä työntekijä. Ilmoituksen tekeminen nimettömänä on parasta siinä tapauksessa, kun on syytä pelätä esimerkiksi turvallisuutensa puolesta.
Ota huoli puheeksi
Joskus asukas saattaa epäillä, että naapurissa on asiat pahasti pielessä, vaikka hän ei osaa tarkemmin sanoa, mistä mahdollisesti on kysymys.
– Tällaisessa tilanteessa asiasta kannatta keskustella naapurin kanssa. Miksei sanoisi hänelle, että on huolissaan, kun heiltä kuuluu öisin huutoa. Tai voi kysyä, miksi alaluokkalainen on ulkona usein vielä yhdentoista aikaan, Jokimaa-Frusti kannustaa.
Yksinkertaisinta on tiedustella, mitä kuuluu tai tarvitseeko hän apua.
– Yksinkertaisinta on tiedustella, mitä kuuluu tai tarvitseeko hän apua. Keskustelu jatkuu sitten sen mukaan, miten toinen reagoi kysymykseen. Entä onko oikein puhutella huolen kohteena olevaa lasta? Suojeleeko lapsi vanhempiaan, oli tilanne mikä tahansa? Aina voi kysyä, mitä sinulle kuuluu, tai onko kaikki hyvin. Lapsi saattaa hyvinkin tuoda esiin jotain, joka kertoo tilanteesta.
Jokimaa-Frusti kehottaa puuttumaan rohkeasti ja ajoissa. Huolestuttavista tilanteista vaikeneminen ei palvele taloyhtiössä ketään.
Lue lisää: Jos taloyhtiössä on kiusanhenki, siihen voi ja pitää puuttua
Kaikilla on velvollisuus puuttua
Pikagallup muutamiin isoihin isännöintiyrityksiin kertoo, että asukkaat eivät ota kovin paljon yhteyttä edellisen kaltaisissa asioissa isännöitsijään.
– Asunto-osakeyhtiöissä yhteyttä otetaan enemmän häiriötilanteissa kuin huoli naapurista mielessä, Isännöintipäällikkö Marja-Leena Sallinen Matinkylän Huolto Oy:sta sanoo.
Se, johtuuko yhteydenoton vähäisyys siitä, että osakeyhtiöissä huolitilanteita on harvoin, on kuitenkin vaikea sanoa. Kenties asukkaat hoitavat ne itse eteenpäin, mikä onkin suositeltava toimintatapa.
Sallisella on työkokemusta myös asumisoikeus- ja vuokratalojen isännöinnistä.
– Näissä taloissa isännöitsijää kaivattiin myös laiminlyöntiepäilyissä. Selvitin muutamia epäilyksiä ja tein kerran lastensuojeluilmoituksenkin, hän sanoo.
Laissa luetellaan ne ammattialat, joiden piirissä olevilla työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus laiminlyöntiepäilystä. Isännöitsijä ei ole tässä listassa.
– Se ei tarkoita, etteikö isännöitsijöillä, kuten meillä kaikilla, olisi oikeus ja velvollisuus puuttua väkivaltaan tai laiminlyöntiin, Jokimaa-Frusti muistuttaa.
Normaalit elämisen äänetkin häiritsevät
Vakavat tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia. Huomattavasti enemmän taloyhtiön rauhaa rikkovat normaalit elämään kuuluvat äänet: yölliset suihkut, satunnaiset juhlat, parveketupakointi, vasaran paukutus tai lasten kovaääninen leikki.
Vaikeat tapaukset on hyvä hoitaa viranomaisten ja isännöinnin kautta.
Ne on vain kestettävä, vaikka moni kokeekin, että naapuri on häirikkö. Häiriköivien naapureiden kanssa pitää aina olla varovainen. Vaikeat tapaukset on hyvä hoitaa viranomaisten ja isännöinnin kautta. Kun mekkalointi on vakavaa ja toistuvaa, taloyhtiöllä on keinoja puuttua, vaikka asukas ei olisi yhteistyöhaluinen.
Lue lisää: Missä menee normaalien elämisen äänien ja häiriköivän naapurin raja?
Huoneistoon voidaan kohdistaa yhtiökokouksen päätöksellä haltuunotto. Tällöin taloyhtiö ottaa huoneiston hallintaansa enintään kolmeksi vuodeksi. Huoneiston hallintaanotto järjestyshäiriöiden vuoksi on äärimmäinen toimenpide. Asunnon voi menettää, jos asukas esimerkiksi varastoi räjähteitä huoneistoon, uhkailee naapureita kirveellä tai käyttää ampuma-aseita vastuuttomasti.
Hallintaanotto kohdistuu aina asunnon omistajaan, mutta vaikutus ulottuu toki myös häiriötä aiheuttaneeseen vuokralaiseen. Taloyhtiö hakee tarvittaessa häätöpäätöstä tuomioistuimesta. Jos vuokralainen tai osakas vastustaa häätöä, oikeuden käsittely voi kestää pitkään, useita kuukausia. Kannattaa myös muistaa, että huoneiston hallintaanotto voi kestää.
Lue lisää: Perusteet, joilla taloyhtiö voi ottaa asunnon hallintaan
Sosiaaliset ongelmat työllistävät
Tuntemattoman ovikelloa ei kannata mennä soittamaan, varsinkin jos tämä on käyttänyt päihteitä. Silloin kannattaa soittaa poliisille. Jos meluaminen ja häiriköinti on jatkuvaa, asia pitää saattaa hallituksen tietoon, joka pyytää tarvittaessa apuun isännöintiä.
Isännöintiyritykset ovat jo kiinnittäneet huomiota siihen, että joissakin taloyhtiöissä olisi tarvetta asumisneuvonnalle tai niin sanotulle sosiaaliselle isännöinnille. Siinä ei huolehdita vain kiinteistöstä ja paperitöistä vaan annetaan myös elämänhallinnan tukea asukkaalle.
Info: Näin toimit, kun naapuri aiheuttaa huolta tai pelkoa
- Jos epäilet asunnossa väkivaltaa tai lapsen laiminlyöntiä, puutu asiaan.
- Jos olet epävarma tai puuttuminen tuntuu vaikealta, ota asia puheeksi jonkun toisen talossa asuvan kanssa.
- Jos naapuri vaikuttaa vaaralliselta, soita poliisille.
- Ole asiallinen. Syyttely, nimittely ja päivittely tekevät tilanteesta vain entistä vaikeamman.
- Nimellä tehty lastensuojeluilmoitus on reiluinta. Voit korostaa haluavasi perheelle apua. Nettisivuilta löytyy ohjeet oman kunnan käytännöistä lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisessa.
