– Suomalaisten kansallisvarallisuudesta yli puolet on kiinni rakennuksissa. Taloyhtiöiden hallituksissa hoidetaankin valtavan suurta osaa varoistamme, muistuttaa Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Asuinkiinteistöjen arvon säilyttäminen tarkoittaa käytännössä kunnossapitoa, korjauksia ja muuttuvien käyttötarpeiden huomioimista. Suomalaisissa taloyhtiöissä on tätä nykyä korjausvelkaa kymmeniä miljardeja euroja.
Ennakointi ja suunnittelu tärkeää taloyhtiön johtamisessa
Jo lainkin mukaan taloyhtiön hallituksen on esitettävä varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys yhtiön rakennusten kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana. Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat keskeisiä asioita.
On tärkeä ymmärtää, että hallitus ajaa koko taloyhtiön, ei yksittäisen osakkaan etuja.
– Koko Suomelle on tärkeää, miten taloyhtiöitämme johdetaan. Taloyhtiöitä pitää kehittää ja niiden omaisuutta hoitaa aivan kuin muissakin yhtiöissä, Piia-Noora Kauppi sanoo.
Hän kantaa huolta erityisesti 1970-luvun puolivälissä rakennetuista asunnoista. Tuohon aikaan valmistui 47 000 asuntoa eli rakennuskanta on todella suuri.
– Asunnot tulevat nyt keski-ikään, ja korjausjono alkaa painaa. Tilanne on vähän kuin ihmisilläkin: jos ei viimeistään keski-iässä noudata terveitä elämäntapoja, edessä on surkea ikääntyminen, Kauppi sanoo.
Remontteja rahoitetaan yhä useammin säästöillä
Taloyhtiöt varautuvat yhä useammin tuleviin peruskorjauksiin säästämällä etukäteen. Säästöjä kerätään pidemmän ajan kuluessa ylimääräisinä vastikkeina. Ne ovat kuitenkin vain osa tulevan remontin rahoitusta. Loput korjauskulut katetaan yleensä pankkilainalla.
Taloyhtiöissä ennakkoon säästettävät varat kerätään ylimääräisen korjausvastikkeen avulla.
Ennakkosäästäminen voidaan aloittaa esimerkiksi peruskorjaushankkeen suunnittelun käynnistyessä ja säästäminen päättyy peruskorjauksen valmistuessa. Riittää, että säästöjä kerätään noin kolme neljä vuotta.
Selvä työnjako helpottaa taloyhtiön kehittämistä
Myös korjaushankkeissa on selvä työnjako taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin välillä. Isännöitsijä on ammattijohtaja eli toimitusjohtaja. Hallitus taas määrittelee tavoitteet ja toimintasuunnitelman.
– Toisin kuin tavallisella toimitusjohtajalla, isännöitsijällä on vastuullaan useita yhtiöitä. Hallituksen on ohjeistettava isännöitsijää riittävästi. Joskus hallituksen jäsenet käsittävät roolinsa väärin. On tärkeä ymmärtää, että hallitus ajaa koko taloyhtiön, ei yksittäisen osakkaan etuja, Kauppi sanoo.
