Suomen lainsäädäntö ei edellytä isännöitsijältä tiettyä tutkintoa. Alalle on siis teoriassa vapaa pääsy, mutta käytännössä monenlaista osaamista tarvitaan. Isännöintiliiton koulutuspäällikkö Satu Lindénin mukaan isännöitsijän on oltava perillä taloyhtiöiden taloudesta, hallittava asiakaspalvelu, viestittävä vaikuttavasti sekä tunnettava kiinteistöjuridiikkaa ja -tekniikkaa.
– Suurin osa isännöintialalle suuntaavista on alan vaihtajia, jotka ovat suorittaneet aiemmin jonkin muun alan tutkinnon ja työskennelleet muissa tehtävissä. Monipuolisessa työssä esimerkiksi kaupallinen koulutus on oivallinen, Lindén sanoo.
Isännöinnissä tarvittava osaaminen opitaan paljolti käytännön työssä ja ammattitutkinto suoritetaan näyttökokein. Kiinteistöalan Koulutussäätiön (Kiinko) tutkimuksen mukaan vuosina 2010–2014 puolella alalle tulleista oli kaupallinen koulutustausta. Kolmannes oli suorittanut teknisen ja kolmannes hallinnollisen tutkinnon.
Perusta kuntoon
Isännöintiä ostava voi olla sormi suussa erilaisen nimikkeiden ja lyhenteiden kanssa.
Alan virallinen, Opetushallituksen hallinnoima, tutkinto on isännöinnin ammattitutkinto IAT. Se suoritetaan näyttökokeina. Siihen valmistavaa koulutusta tarjoavat ammattiopistojen aikuiskoulutuslinjat sekä aikuiskoulutuskeskukset.
Nimen perässä oleva tittelirimpsu kertoo siitä, että henkilö on nähnyt vaivaa kouluttautumisen vuoksi ja hankkinut tärkeää osaamista.
IAT on tarkoitettu jonkin aikaa alalla toimineille, joilla on jo alan työpaikka. Tutkinto antaa valmiuden tavallisen asuinkiinteistön isännöinnin tehtävien hoitamiseen. Kiinko myy vaihtoehtona asunto-osakeyhtiön isännöintikoulutusta (IK), joka sopii sellaisille, jotka eivät ole vielä töissä isännöintialalla.
– IK-koulutusta suosivat erityisesti alan vaihtajat, joilla on jo vahva osaaminen jonkin muun alan tehtävistä, Kiinkon liiketoimintajohtaja Katja Haarma toteaa.
Sitten ovat vielä yleisesti esiintyvät ITS ja AIT. Ne ovat Kiinkon omia maksullisia jatkokoulutuksia, joihin tarvitaan työkokemusta.
Auktorisointi konkareille
Koulutusten lisäksi isännöitsijä voi osoittaa pätevyytensä myös Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n myöntämällä henkilökohtaisella auktorisoinnilla. Auktorisoinnin saaminen edellyttää vankkaa osaamista. Sen suorittaminen vaatii muun muassa vaativan lopputentin läpäisemistä sekä kokemusta erilaisista ammatillisista projekteista.
– Auktorisoitu isännöitsijä -pätevyyttä hakevalla pitää olla isännöinnin työkokemusta ja koulutus. Kuusi vuotta kerrallaan voimassa oleva auktorisointi edellyttää oman osaamisen jatkuvaa ylläpitämistä, Satu Lindén kertoo.
Isännöintiyritys on osaajiensa summa
Isännöitsijän nimen perässä oleva tittelirimpsu kertoo siitä, että henkilö on nähnyt vaivaa kouluttautumisen vuoksi ja hankkinut tärkeää osaamista. Rahaakin on palanut, sillä koulutukset ovat maksullisia. Isännöinnin ostajan, eli taloyhtiön hallituksen, näkökulmasta monella muullakin asialla on merkitystä.
Ostajan ei tarvitse tyytyä minimivaatimusten täyttymiseen.
Lindén muistuttaa, että isännöintiä myy isännöintiyritys, jossa taloyhtiön päävastuullinen isännöitsijä työskentelee. Hallituksen on hyvä tiedostaa, että isännöintipalvelua ostetaan koko yritykseltä. Omaa taloyhtiötä isännöivän ihmisen lisäksi palveluiden tuottamiseen osallistuu yrityksen muu henkilökunta. Se, millaista osaamista heillä on, vaikuttaa palveluun. Miten viestintä ja asiakaspalvelu toimivat, löytyykö palveluiden hankintaosaamista ja teknistä asiantuntemusta?
– Koulutukset kertovat omalta osaltaan siitä, että taloyhtiötä johdetaan asianmukaisesti ja lain vaatimukset täyttäen. Mutta ostajan ei tarvitse tyytyä minimivaatimusten täyttymiseen. On tärkeää selvittää, vastaako isännöintiyrityksen tuottama palvelu juuri sitä, mitä oma taloyhtiö tarvitsee, Lindén toteaa.
Ei enää kaikkea kaikille
Lindénin mukaan asiakkaiden odotukset isännöintiä kohtaan ovat murroksessa. Osaamisvaatimusten kasvu tulee todennäköisesti tarkoittamaan aiempaa vahvempaa erikoistumista sekä isännöintiyritysten kesken että niiden sisällä. Monissa isännöintiyrityksissä taloyhtiöiden, osakkaiden ja asukkaiden asioita hoitavat jo nyt monet eri alojen ammattilaiset, ja tämä tulee varmasti yleistymään. Yrityksissä on panostettu esimerkiksi työntekijöiden viestintäosaamiseen.
Vaikka tutkintojen määrää yleisesti vähennetään, isännöintiala sai elokuussa 2017 uuden virallisen, Opetushallituksen alaisen näyttötutkinnon. Kyseessä on isännöinnin erikoisammattitutkinto, joka on tarkoitettu kokeneelle isännöinnin asiantuntijalle. Tutkintoon valmentavassa koulutuksessa voi syventyä esimerkiksi taloyhtiön korjaushankkeisiin tai yhtiön kehittämissuunnitelman tekemiseen.
Juttu on julkaistu Kotitalossa 5/17.
