Millaisia kasveja paahteiselle parvekkeelle, entä varjoisalle – kokosimme vinkit kasvien hankintaan

11.5.2020
Aurinkoiselle parvekkeelle sopivat esimerkiksi paksulehtiset pelargonit.

Hiirenkorvat puissa ja lämpimät päivät herättävät usein kesäkukkakuumetta. Asiantuntija kertoo, millaisia kasveja valita parvekkeelle, jotta ne voivat hyvin, eikä ostoksille tarvitse lähteä heti uudelleen.

Monella on mielessä jo kesäkukkien ja muiden kasvien hankinta. Jos oma parveke ei ole lasitettu, kannattaa muistaa, että herkimmille kasveille ja taimille kohtalokkaita hallaöitä voi olla vielä kesäkuun alussa.

Kukka- ja yrttiostoksilla kannattaa myös uhrata hetki aikaa kasvupaikan määrittelyyn: kylpeekö parveke tai terassi koko päivän auringossa vai onko se enimmäkseen varjossa? Kasveja paahteiselle parvekkeelle ei kannata valikoida varjossa viihtyvien valikoimista, jos ideana on nauttia eikä stressata kasveista koko kesää.

Paksulehtisiä kasveja paahteiselle parvekkeelle

Hortonomi Katja Manninen kertoo, että paahdetta kestävät yleensä hyvin hopea- ja paksulehtiset sekä nukkanpintaiset kasvit.

– Paahteisella parvekkeella viihtyvät mainosti esimerkiksi pelargonit. Jos perinteinen pelargoni kyllästyttää, tarjolla on monia muitakin lajikkeita, kuten enkelipelargoni, ruusunnuppupelargoni, jalopelargoni sekä koristelehtipelargoni, hän luettelee.

Manninen työskentelee K-Raudan puutarhaneuvojana, ja ketjun puutarhaneuvonta toteutetaan yhteistyössä Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskus ry:n (PRKK) kanssa.

Perunaa voi kasvattaa ämpäreissä ja herukkapensaita isoissa ruukuissa.

Muita aurinkoisen paikan kasveja ovat Mannisen mukaan verbena eli rautayrtti, tähtisilmä, portulakka, hopealehti, tulikruunu, samettikukat, sininata ja höyhenheinä. Myös mehevälehtiset mehitähdet ja maksaruohot viihtyvät auringossa, samoin agaavet ja palmut.

Yrteistä paahteiselle parvekkeelle hän suosittelee laventelia, rosmariinia ja timjamia.

Varjoisalle parvekkeelle suurilehtisiä kasveja

Varjoisalla parvekkeella viihtyvät parhaiten Mannisen mukaan yleensä suurilehtiset kasvit.

– Varjoon sopivat muun muassa ahkeraliisa, ruusuliisa, uudenguineanliisa, lumihiutale, begoniat, verenpisarat, orvokki ja muratti, hän luettelee.

Myös hopeakäpälä, idänvarjosara, saniaiset sekä tuijat ovat tavallisia varjoisan paikan kasveja.

 Puolivarjoissa paikassa yrteistä viihtyvät esimerkiksi minttu ja persilja. Varjossa voi kokeilla kasvattaa salaattia tai mangoldia.

Puolivarjoisalla parvekkeella voi kasvattaa esimerkiksi persiljaa.
Puolivarjoisalla paikalla viihtyy yrteistä esimerkiksi persilja. Kuva: Kauppapuutarhaliitto

Lasitus tuo suojaa mutta myös haasteita

Kesäkukkien hankintaan voi vaikuttaa osaltaan myös parvekkeen varustus. Avoimelle parvekkeelle pääsee helposti tuuli, sade ja keväällä halla.  Lasitettu parveke puolestaan on suojaisa paikka, jossa kasvukausi alkaa varhain keväällä ja jatkuu pitkälle syksyyn.

­– Kasvuolosuhteet ovat vastaavat kuin kasvihuoneessa. Lasien suojassa onnistuu hienosti myös lämpöä vaativien hyötykasvien, kuten tomaattien, paprikoiden, chilien ja basilikoiden kasvatus, Manninen sanoo.

Parvekkeella voi kasvattaa hänen mukaansa melkein mitä tahansa syötävää:

– Itse olen kasvattanut ruukuissa ja parvekelaatikoissa muun muassa yrttejä, rukolaa, minipaprikaa, amppelimansikkaa, ruusupapua, herneitä ja lehtikaalia. Perunaa voi kasvattaa ämpäreissä ja herukkapensaita ja hedelmäpuita isoissa ruukuissa. 

Lasitetulla parvekkeella lämpötila voi kuitenkin kesällä nousta todella korkeaksi, eivätkä kasvit siedä tolkutonta kuumuutta.

– Laseja pitäisi muistaa raottaa aina aurinkoisella säällä tuuletuksen järjestämiseksi. Lisäksi ruukkuistutuksien kastelutarpeesta tulee huolehtia päivittäin, Manninen muistuttaa.

Avoimella parvekkeella olevat kasvit voivat puolestaan sateisena kesänä hukkua, jos ruukkuja tai istutusaltaita ei ole salaojitettu tai niissä ei ole pohjassa reikää.

Trendikäs valitsee viherkasveja ja vahvoja värejä

Parvekekasveja ei voi jättää oman onnensa nojaan moneksi päiväksi, sillä ne vaativat vähintään mullan kosteuden tarkkailua. Kaikki kasvit eivät kuitenkaan ole ihan yhtä herkkiä kuin toiset. Vasta-alkajalle Mannisella on muutama suositus:

– Pelargonit ovat erittäin helppohoitoisia. Ne kestävät pientä kuivahtamista ja kukkivat pakkasille asti kunhan niitä kastelee ja lannoittaa säännöllisesti sekä leikkaa kuihtuneet kukkavarret pois. Siniviuhka on myös helppo ja kiitollinen kesäkukka. 

Viherkasveja voi myös käyttää parvekkeen somituksena.
Myös monet viherkasvit viihtyvät parvekkeella. Kuva: Merilla Kivineva

Yrteistä kaikkien helpoimpia kasvattaa ovat Mannisen mukaan perinteinen persilja ja ruohosipuli.

­– Kannattaa kokeilla myös sitruunamelissaa, timjamia, rosmariinia ja minttuja. 

Mitä Katja Manninen suosittelee, jos haluaa tänä vuonna olla kasvivalinnoissaan erityisen trendikäs?

­ – Begoniat ovat pitkästä aikaa muodissa, näissä on erilaisia lehtimuotoja ja värejä. Viherkasvit ja kasveilla sisustaminen ovat ylipäätään tämän hetken megatrendi, joten se näkyy myös parvekkeilla. Kasveja saa olla paljon ja ne saavat olla reheviä.

Monet viherkasvit voi siirtää kesäksi ulos, joten kausikasvien, kuten kesäkukkien ja yrttien, lisäksi parveketta voi hyvin somistaa myös huonekasveilla.

– Kukkien väreistä suosiossa ovat tällä hetkellä keltainen, oranssin eri sävyt ja sininen. Värit saavat olla vahvoja ja kontrastia voi luoda vastaväreillä, Manninen sanoo.

Lue myös: Meinasitko hankkia orvokkeja tai omenapuun? Puutarhoilla myydään jo “ei-oota”

Lue myös: Parvekkeesta kesähuone? Parveketta saa sisustaa varsin vapaasti

Lue myös: Taloyhtiön piha kuin kukkiva puisto − nappaa nämä vinkit talteen

Aiheesta muualla:

Biolanin ruukkupuutarhavinkit

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Parvekkeet Piha