Asunnonostajat kiinnittävät sijainnin ohella paljon huomiota taloyhtiön kuntoon. Sellaiseen porukkaan ei haluta osakkaaksi, jossa ei ole selviä suunnitelmia tulevaisuudelle.
– Vanhojen asuntojen ostajat eivät kavahda niinkään tulevia korjauksia, vaan sitä ettei taloyhtiössä ole tehty korjauksia eikä niitä ole edes suunniteltu, OP-Pohjolan kiinteistönvälitysjohtaja Kenneth Sandberg sanoo.
Korjaa ennen kuin on pakko
Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola sanoo, että taloyhtiön tulevat korjaukset rasittavat asuntojen kauppahintaa ja vakuusarvoa. Sen vuoksi talon koko elinkaaren aikaisten korjausten kustannukset pitäisi saada mahdollisimman alas.
– Viiden vuoden tarkasteluväli on kuitenkin aivan liian lyhyt, kun rakennuksen eri osien tekniset käyttöiät ovat kymmeniä vuosia. Tarkasteluvälin pitäisi olla taloyhtiössäkin vähintään parikymmentä vuotta.
Metsolan mukaan suunnittelussa pitää keskittyä siihen, mitä kaikkia korjauksia taloyhtiöön on tulossa seuraavan 20 vuoden aikana ja miten niiden kokonaiskustannukset saadaan pidettyä mahdollisimman pieninä.
Kustannustehokkain tapa on korjata ennen kuin on pakko.
– Kustannustehokkain tapa on korjata ennen kuin on pakko. Kun hyvin suunnitellut ja oikein ajoitetut hankkeet toteutetaan vielä yhteishankkeina samaan aikaan samalle asuinalueelle rakennettujen taloyhtiöiden kanssa, voidaan päästä jopa parinkymmenen prosentin kustannussäästöihin. Sama isännöitsijä taloyhtiöillä helpottaa lisäksi käytännön toteutusta, hän sanoo.
Kenneth Sandberg muistuttaa, että suunnitelmallisuus ja ennakoitavuus koskevat myös rakennuksen huoltoa ja kunnossapitoa. Siisti ja hyvin hoidettu taloyhtiö nostaa asuntojen arvoa.
– Hoitovastikkeissa ei kannata säästää vuosittaisesta kunnossapidosta. Enemmin kannattaa maalata kattoa säännöllisin väliajoin kuin uusia koko katto ennen aikojaan.
Energiatoimilla ansaitsee
Kenneth Sandberg nostaa energiatehokkuuden suunnitelmallisuuden rinnalle taloyhtiön korjaustoiminnassa.
Siisti ja hyvin hoidettu taloyhtiö nostaa asuntojen arvoa.
– Kaikki energiaa säästävät toimenpiteet nostavat asuntojen arvoa jo puolipitkässä juoksussa. Esimerkiksi lämmitysmuodon muutos öljystä kauko- tai maalämpöön maksaa yleensä itsensä takaisin ällistyttävän nopeasti, jopa muutamassa vuodessa.
Timo Metsola huomauttaa, että talossa asuvien osakkaiden asema ei heikkene, vaikka sijoittajaosakkaiden verotustarpeet huomioidaan korjausvastikkeiden tulouttamisessa. Asuintalovarausta käytettäessä sijoittajaosakkaat voivat vähentää maksamansa korjausvastikkeet kuluina vuokratuloistaan toisin kuin jos vastikkeet rahastoidaan eli merkitään kirjanpidossa osaksi taloyhtiön omaisuutta.
– Se tekee taloyhtiöstä mielenkiintoisen sijoittajien silmissä ja nostaa kaikkien asuntojen arvoa. Jotkut uudiskohteiden rakennuttajat laittavat tällaisen säännön valmiiksi taloyhtiön yhtiöjärjestykseen.
Molempien mielestä halvimman isännöinnin valitseminen vähentää pitkän päälle asuntojen arvoa.
– Se johtaa siihen, että taloyhtiössä hoidetaan pääasiassa vastaan tulevia ongelmia ja yhtiön kehittäminen ja sitä myöten asuntovarallisuuden kartuttaminen jäävät vähemmälle, Metsola sanoo.
