Ekokumppanit oy:n energia-asiantuntija Sami Seunan mukaan maalämpöpumpun käyntiäänen voimakkuuteen vaikuttavat muun muassa kompressorin tyyppi, teholuokka, koneiston rakenne ja sen akustinen suojaus. Pumpun sijainti ja talon rakenteet puolestaan vaikuttavat siihen, kantautuuko ääni asuntoihin.
– Jos pumppu on sijoitettu asuntojen alapuolella olevaan kerrokseen, kuten yleensä on, ongelmia harvemmin ilmenee. Kompressorin ääni siirtyy ilmateitse ja rakenteiden kautta resonoimalla herkemmin alaspäin kuin ylöspäin, Seuna kertoo.
Äänihaitan kokeminen on subjektiivista ja riippuu oleellisesti asunnon sijainnista.
Tarvittaessa äänen johtumista rakenteiden kautta voidaan vähentää esimerkiksi sijoittamalla lämpöpumppu ääntä vaimentavalle alustalle, hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan joustavia putkiliitoksia ja käyttämällä ääntä vaimentavia putkikannakkeita. Teknisen tilan vuoraaminen akustiikka- tai eristelevyillä puolestaan vaimentaa ilman kautta rakenteisiin siirtyvää ääntä.
Meluongelmien ennaltaehkäisy on paljon helpompaa kuin niiden poistaminen jälkikäteen. Esimerkiksi painavan pumpun eristäminen lattiarakenteesta on jälkikäteen työlästä.
– Taloyhtiön ja urakoitsijan kannattaa pohtia mahdollisen meluhaitan minimointia yhdessä ennen lämmitysjärjestelmän asentamista. Äänihaitan kokeminen on subjektiivista ja riippuu oleellisesti asunnon sijainnista. Useimmiten koneellinen ilmanvaihto aiheuttaa maalämpöpumppua suuremman äänihaitan, Seuna sanoo.
