Maalämpöön siirtyminen vaatii taloyhtiössä perusteellisen keskustelun. Isännöinnin ja hallituksen pitää hankkia tarvittavat tekniset ja taloudelliset selvitykset sekä kartoittaa laitetoimittajat, lämpökaivon poraajat ja pumpunasentajat. Päätös maalämpöön siirtymisestä tehdään yhtiökokouksessa normaalilla enemmistöpäätöksellä.
Lupakäytännöt yhtenäisiksi
Lämpökaivon poraamiseen ja maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamiseen on toukokuusta 2011 lähtien tarvittu toimenpidelupa. Lupa vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n mukaan silloin, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan tai uusitaan maalämpöä hyödyntäväksi tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä.
Toimenpidelupaa ei tarvita, jos toimenpide perustuu asemakaavaan. Kunta voi myös rakennusjärjestyksessä määrätä, että lämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen on niin vähäinen toimenpide, ettei siihen tarvita lupaa. Lisäksi kunta voi rakennusjärjestyksessä tai ympäristönsuojelumääräyksissä määrätä, ettei lämpökaivoa saa tehdä esimerkiksi tärkeälle pohjavesialueelle.
Maalämpö säästää muissa energiatehokkuuden toimenpiteissä
Taloyhtiön teknisiä järjestelmiä, kuten lämmitysjärjestelmiä, uusittaessa sovelletaan myös korjausrakentamiseen energiatehokkuusmääräyksiä. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä tuli voimaan syksyllä 2014. Asetuksen 5 §:n mukaan lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan. Maalämpöön vaihtaminen toteuttaa asetuksen vaatimuksen.
Jos maalämpö valitaan usean rakennuksen lämmitysmuodoksi, tiedossa on monia hyötyjä. Maalämmön valinnalla voidaan kompensoida rakennuksen muita energiatehokkuuden parantamista vaativia toimenpiteitä. Eli jos taloyhtiön hallitus päättää vaihtaa maalämpöön, se voi todennäköisesti hyötyä muissa remonteissa siten, ettei sen tarvitse täysimääräisesti tehdä asetuksen mukaisia energiatehokkuustoimenpiteitä.
Energiatodistuksen laadinnassa uusiutuvilla energialähteillä on alhainen energiamuotojen kerroin, jolloin rakennuksen kokonaisenergiankulutus muodostuu pienemmäksi ja energiatodistuksen energiatehokkuusluokka paranee.
