Tallinnan kaupunginarkkitehdit ja -insinöörit arvioivatkin, että kerrostaloja joudutaan purkamaan lähivuosina, kun niistä tulee asuinkelvottomia.
Lasnamäessä asuu 120 000 ihmistä, ja se peittää alleen viidenneksen koko Tallinnasta. Siellä rakennetaan myös uusia taloja.
Suurin osa asukkaista on venäläisiä, mikä on aiheuttanut jännitteitä asukkaiden välillä. Esimerkiksi 1980-luvun laulavan vallankumouksen aikana yksi kansallismielisistä lauluista vaati ”lopettamaan Lasnamäen”. Alue yhdistettiin venäläistymiseen ja virolaisuuden hengissäpysymiseen.
Lasnamäessä on satoja metriä pitkiä rakennuskomplekseja sekä 16-kerroksisia tornitaloja.
Betonilähiö rakennettiin kiireessä
Betonilähiö rakennettiin neuvostoaikana, pääosin 1970-luvulla; kiireellä ja osin huolimattomasti. Asunnot ovat pieniä, koska neuvostoideologiaan kuului, että kotona käydään nukkumassa ja muut asiat hoidetaan yhteistiloissa.
Lasnamäessä on satoja metriä pitkiä rakennuskomplekseja sekä 16-kerroksisia tornitaloja. Neuvostoliitto ei saanut kaikkea suunniteltua rakentamista valmiiksi, ja nyt kaupunginosassa on paljon tyhjää maa-alaa.
Korttelit eivät kuitenkaan ole niin ankeita kuin kaukaa katsoen näyttää. Torit värittävät elämää, taloilla on erilaisia vihreitä sisäpihoja.
Suomessakin paljon korjausvelkaa
Myös suomalaisissa yhtiöissä on korjausvelkaa.
Etenkin muuttotappioalueilla monia 1960- ja 70-luvuilla rakennettuja taloja uhkaa purkaminen, koska se voi olla rakennuksen korjaamista järkevämpi vaihtoehto. Tuon ikäisiä taloja on Suomen asuinkiinteistökannasta eniten.
Meilläkin ajankuva oli tuolloin se, että piti saada nopeasti asuntoja, ja rakennukset tehtiin standardimalleista.
