Uudet asuntolainat ovat Suomessa lähes aina vaihtuvakorkoisia, jolloin korko muodostuu viitekorosta ja kiinteästä marginaalista. Yleisimmin korko sidotaan 12 kuukauden euriboriin. Korko siis nousee tai laskee viitekoron mukana.
Vaihtuva korko on Suomessa yleisempi kuin euroalueella keskimäärin tai esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Kiinteäkorkoiset asuntolainat ovat puolestaan Suomessa harvinaisia.
– Maiden välisiin eroihin ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan niihin voivat vaikuttaa monet maakohtaiset vakiintuneet käytännöt ja perinteet, Suomen Pankin neuvonantaja Hanna Putkuri sanoo.
Lainaehdoissa voi olla myös muita eroja kuin korkosidonnaisuus. Suomessa on esimerkiksi suhteellisen yleistä, että asuntolainat suojataan korkokatolla.
On hyvä, että pankit tarjoavat vaihtoehtoja, joista asiakas voi valita itselleen sopivimman.
Matalien euriborkorkojen aikana suomalaiset hyötyivät vaihtuvakorkoisuudesta, sillä asuntolainojen korot olivat selvästi euroalueen keskiarvoa alhaisempia. Toisaalta korot myös nousivat Suomessa keskimääräistä nopeammin, kun euriborkorot lähtivät jyrkkään nousuun.
– Oman taloudenhallinnan kannalta on tärkeää, että lainanottaja tiedostaa erilaisten lainakorkojen ja korkosidonnaisuuksien hyödyt ja riskit. On hyvä, että pankit tarjoavat vaihtoehtoja, joista asiakas voi valita itselleen sopivimman.
Onko oma asunto vielä järkisijoitus? Lue juttusarjan muut osat:
Kuusi kysymystä asuntolainasta, osa 1: Paljonko uskallan ottaa lainaa?
Kuusi kysymystä asuntolainasta, osa 2: Paljonko voin saada lainaa?
Kuusi kysymystä asuntolainasta, osa 3: Miten laina kannattaa kilpailuttaa?
Kuusi kysymystä asuntolainasta, osa 4: Mikä on paras lyhennystapa?
Kuusi kysymystä asuntolainasta, osa 6: Onko oma asunto vielä järkisijoitus?
