Taloyhtiön yhteistilan keittiönpöydällä on kauniita japanilaisia keramiikkakulhoja, bambuvispilöitä ja koristeellisia japanilaisia teepakkauksia. Annakaisa Vääräniemi järjestää toista kertaa teeillan naapureilleen. Viimeksi aiheena oli hojicha, paahdettu japanilainen vihreä tee ja nyt tutustutaan matchaan. Se on japanilainen vihreä tee, joka on jauhettu hienoksi vihreäksi jauheeksi.
Matcha on arvokkainta teetä Japanissa, eikä se ole arkipäivän tee.
– Innostuin kymmenen vuotta sitten japanilaisesta teestä matkustellessani Kaakkois-Aasiassa. Näin joka paikassa matchapaikkoja, ja matchateen lisäksi kokeilin matchalattea, matchajäätelöä ja matchakarkkeja. Toin matchaa kotiin ja aloin syventyä japanilaiseen kulttuuriin. Minulle aukeni uusi maailma, ja nykyisin olen teenörtti! Olen suorittanut jopa sertifikaatin japanilaisen teen valmistuksesta, Vääräniemi kertoo.
Olen kiinnostunut kaikesta yhteistoiminnasta taloyhtiöissä. Opettelen mielelläni uusia asioita.
Tänään Vääräniemen intohimosta pääsevät nauttimaan kaikki taloyhtiön teeiltaan ilmoittautuneet. Jokainen saa pienen koemaistiaisen matchaa sekä teemakeisen ennen matchaa tai sen kanssa nautittavaksi. Jos maku ei miellytä, tarjolla on muutakin japanilaista teetä. Kaikki jatkavat matchalla, jonka makua kuvaillaan ruohomaiseksi, vahvaksi ja pehmeäksi – kuin vihersmoothieta nauttisi.
Vääräniemi näyttää, miten oikeaoppinen vaahto tehdään vispaamalla matchajauhetta ja vettä japanilaisella bambuvispilällä. Porukka, Marjatta Lohela yhtenä heistä, vispaa Vääräniemen perässä M-kirjaimen muotoista kuviota.
– Yleensä juon kahvia, mutta tänään maistuu myös tee, sillä olen kiinnostunut kaikesta yhteistoiminnasta taloyhtiöissä. Opettelen mielelläni uusia asioita, Lohela kertoo.
Marjut Saastamoinen komppaa.
– On helppoa tulla tapahtumaan, joka järjestetään oman kodin pihapiirissä.
Tuolijumpan päälle herkkukahvit
Liisi Nousiainen asuu 55+-ikäisille tarkoitetussa asumisoikeusasunnossa Helsingissä Haagassa. HASO Elielissä on 63 asuntoa kahdessa talossa. Nousiainen muutti sinne vuonna 2015 eli heti, kun talo valmistui. Hän päätti myydä omistusasuntonsa ja muuttaa asumisoikeusasuntoon, jotta rahaa jäisi eläkkeellä muuhunkin kuin asumiseen.
– Joka maanantai kerhohuoneessamme NMKY:n ohjaaja vetää 45 minuutin tuolijumpan. Luulin sitä liian helpoksi minulle, koska kävelen ja käyn hydrobicissä, mutta olen ihan naatti tuolijumpan jälkeen. Jumpassa käydään läpi kaikki lihasryhmät, ja se on meille maksuton, Nousiainen kertoo.
Mistään muutaman asukkaan jumpparingistä ei ole kyse, sillä taloyhtiön tuolijumppaan osallistuu joka kerta noin 10–16 jumppaajaa. Jumpan jälkeen juodaan tietysti kahvit ja maistellaan jonkun asukkaan leipomia tuoreita leivonnaisia, joista maksetaan yhteiseen säästöpossuun omantunnon mukaan.
Sitä moussakan makua moni muistelee vieläkin.
Nousiaisen mielestä taloyhtiössä on hyvä yhteishenki. Asukkaat puuhaavat mielellään monenlaista, ja usein, yhdessä. Taloyhtiön molemmissa kerhotiloissa on hyvin varustettu keittiö, ja asukkaat järjestävät yhdessä esimerkiksi kevät- ja joulujuhlat. Tapahtumista ja asioista tiedotetaan avoimesti taloyhtiön Facebook-sivuilla, HASOn omilla sivuilla ja ilmoitustauluilla. Asukastoimikunta vastaa taloyhtiön hallitusta ja suunnittelee toimintaa, vaikka päätösvaltaa rahoihin ei ole.
– Aktiivisuus lähtee tietysti asukkaista. Nykyinen, pitkään Kreikassa asunut ja kreikkalaisen kanssa naimisissa oleva asukastoimikunnan puheenjohtaja järjesti taannoin meille naapureille kreikkalaisen illan. Sitä moussakan makua moni muistelee vieläkin, Nousiainen iloitsee.
Nousiaiselle taloyhtiön yhteisöllisyys on uutta.
– Kun asukkaiden ikähaarukka on näin iso, 60–80 vuotta, voimme myös auttaa toisiamme. Kävin korona-aikana kaupassa iäkkäälle naapurilleni, Nousiainen kertoo.
Naapurin lapset päiväkodista mukaan
Pienessä jyväskyläläisessä Asunto-oy Rantueenlehdossa naapuriavun merkitys vahvistui korona-ajan alkaessa keväällä 2020. Neljässä talossa asui silloin viisi alle kouluikäistä lasta ja taloyhtiön hiekkalaatikolla istui aamusta iltaan kolme perhettä.
Tuuli Hongisto muistelee, että kyläillä ei uskallettu, mutta aina jostain pihasta tuli ilmoitus, että grilli on kuumana, ja sinne kokoonnuttiin.
– Meillä on naapureiden Whatsapp-ryhmä, jossa voi kysyä apua mihin vain. Lainasin naapuriltani autoa, kun ensilumi yllätti, eikä omassamme ollut vielä talvirenkaita. Puoliso sai naapurista pitsaan puuttuvat ananakset ja minä olen hakenut naapurin lasta päiväkodista sekä päivystänyt kotona turvahenkilönä, kun toisen naapurin lapsi opettelee yksinoloa. Olemme lastemme varahakijoita päiväkodin virallisessa järjestelmässäkin, Hongisto kertoo.
Taloyhtiön jokainen lapsi tietää, että kenen tahansa naapurin oven taakse voi mennä, jos tulee jokin hätä tai asia.
Yhteisöllisyys luo turvaa ja iloa lapsille.
– Taloyhtiön jokainen lapsi tietää, että kenen tahansa naapurin oven taakse voi mennä, jos tulee jokin hätä tai muu asia. Teemme monia asioita yhdessä, ja esimerkiksi vuosi sitten jouluaattona kokoonnuimme yhdessä pihalle nuotion äärelle, jonne joulupukkikin saapui sopivasti, Hongisto kertoo.
Grilliryhmä otti heti tuulta alleen
Miikka Saari osti puoli vuotta sitten puolisonsa kanssa ensiasuntonsa Etelä-Haagasta Helsingissä. Saarta miellytti erityisesti Asunto-oy Pappilanmäen yhteinen piha-alue, jossa on hiiligrilli, hyvät pöytäryhmät ja auringonottotuolit. Taloyhtiö tarjoaa hiilet.
– Monesti grillattuani harmitti, kun jäi niin hyvä hiillos, että joku olisi voinut siitä jatkaa. Yhtiökokouksessa ehdotin, että perustettaisiin kanava, jossa voisi ilmoittaa grillin olevan kuumana. Ihmiset innostuivat aika paljon, Saari kertoo.
Ehkä tulevaisuudessa vielä vuokraamme miesluolan.
Pian Saari olikin jo perustamassa kahden miehen grillitoimikuntaa hallituksen jäsenen kanssa. Toimikunta järjesti syksyllä grillikauden päättäjäiset pihalla. Tapahtumasta ilmoitettiin rappukäytävän ilmoitustaululla, ja ilmoituksessa olevan qr-koodin avulla pystyi liittymään grilliporukan Whatsapp-ryhmään.
– Siellä kävi kuhina, sillä lähes joka asunnosta joku liittyi mukaan. Asia otti heti tuulta alleen, Saari kertoo.
Tapahtumassa Saari grillasi kanansiipiä ja tarjosi palanpainikkeeksi coleslawta. Ihmiset toivat mukanaan myös omia grillattavia. Osallistujia oli kaikkiaan noin 40, mistä Saari ilahtui, sillä se oli samalla oiva mahdollisuus tutustua uusiin naapureihin.
Samaisessa tapahtumassa Saari sopi parin naapurinsa kanssa yhteisestä kalastusreissusta. Vitsillä hän heitti, että pitäisikö taloyhtiöön perustaa myös oma miesluola tilaan, jossa taloyhtiöllä ei sillä hetkellä ollut vuokralaisia.
– Fiilistelimme jo, että siellä olisi dartstaulu, jääkaappi, sohvat ja pöydät. Olimme tosi pettyneitä, kun tilaan löytyikin “oikea” vuokralainen. Ehkä tulevaisuudessa vielä vuokraamme miesluolan. Nyt olen ehdottanut dartstaulun ostamisesta taloyhtiön kellariin sekä lenkkisaunavuoron pystyyn pistämistä, Saari kertoo.
Hänen mielestään uusi asukas voi tutustua nopeasti naapureihin, eikä sitä pitäisi arkailla. Saari tervehtii aina kaikkia naapureitaan ja pysähtyy hetkeksi juttelemaan.
– Mutta en toki pakota ketään juttusille, hän sanoo nauraen.
Vinkki: Näin voit lisätä yhteisöllisyyttä taloyhtiössäsi
- Naapureiden välinen kanssakäyminen lisää turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia naapurustossa
- Jokainen voi tehdä paljonkin yhteisöllisyyden lisäämiseksi taloyhtiössään
- Aloita naapuriesi tervehtimisestä – se on jo itsessään riittävä teko
- Ole ystävällinen ja kohtelias
- Naapuriavulla on Suomessa pitkät perinteet – auttaminen tuottaa itselle hyvää oloa ja lisää turvallisuuden tunnetta
- Osallistu taloyhtiön järjestämiin tapahtumiin
- Järjestä yhteistä tekemistä naapureillesi: esimerkiksi tavaranvaihtoa, pihakirppis tai naapurinyyttärit taloyhtiön pihalla tai kerhohuoneella
Vinkit antoi järjestöpäällikkö Mirjami Koivunen Kalliolan Setlementti ry:stä.
