Helsinkiläinen Korttelipihat takaisin -asukasliike tuottaa ja Helsingin kaupunki julkaisee tänä syksynä oppaan korttelipihan perustamiseen. Yhdessä osallistavaan kaupunkisuunnitteluun erikoistuneen Femma Planningin kanssa tehty julkaisu on vapaasti ladattavissa osoitteesta www.korttelipihat.hel.fi. Kaupunkiaktiivi, tietokirjailija Kaisa Viitanen kertoo, että korttelipihojen mahdollisuuksiin on herätty varsinkin Helsingissä, jossa kerrostalojen ympäröimillä umpipihoilla pidetään maan kalleinta tonttimaata vajaakäytöllä.
– Helsingissä on yleistä, että joka taloyhtiöllä on omat, aidatut ja asfaltoidut tonttipihansa. Joka pihalla on jatkuvasti leviävät roska-astiarivistöt, ehkä muutamia parkkipaikkoja, polkupyöriä ja hyvin vähän mitään muuta, Viitanen sanoo.
Helsingissä on yleistä, että joka taloyhtiöllä on omat, aidatut ja asfaltoidut tonttipihansa.
Kaupunkiaktiivi, tietokirjailija Kaisa Viitanen
Hän kertoo heränneensä kaupunkiympäristön mahdollisuuksiin asuessaan Amsterdamissa, jossa on pitkä kaupunkiympäristön vihertämis- ja kukittamiskulttuuri. Hän toi sieltä idean omalle asuinalueelleen Helsingin Punavuoreen. Asiasta innostuneet alueen asukkaat alkoivat tuoda kukkaruukkuja jalkakäytäville ja istuttivat niihin syötäviä kasveja ja kesäkukkia.
Muutos yhteispihaksi haastaa taloyhtiöitä
Katujen kukituskampanjan menestyksestä innostuneena Viitanen ajatteli, että seuraavaksi kaupunkilaiset voisivat ottaa haltuun kortteleiden ankeat sisäpihat. Pian kuitenkin huomattiin, että se oli paljon hankalammin toteutettavissa. Hankkeet törmäsivät taloyhtiömalliin: Taloyhtiöt voivat olla toistensa naapureita ilman, että niillä useinkaan on mitään muuta yhteistä. Piha-alueiden liittäminen yhteen vaatisi kuitenkin yhteisymmärrystä kaikilta pihaa ympäröiviltä taloyhtiöiltä.
– Tuntuu myös, että pihaa ei ole nähty merkittävänä asiana. Se nähdään usein huollon näkökulmasta: Pikkutraktorit pystyvät liikkumaan ja lumet saadaan vaivatta luotua. Määräyksistä huolehditaan kyllä, kuten pelastusteistä, Viitanen kuvailee.
Tuntuu myös, että pihaa ei ole nähty merkittävänä asiana.
Viitanen epäilee, että perinteisellä taloyhtiömallilla tehdyt pihahankkeet voivat jäädä vieraiksi asukkaille. Siksi hän suosittelee pihahankkeisiin asiasta kiinnostuneiden asukkaiden omaa puuharyhmää, joka huolehtisi myös siitä, että asukkaat pääsevät keskustelemaan hankkeeseen liittyvistä toiveistaan ja huolistaan.
– Korttelipihat takaisin -asukasliikkeessä me ajattelemme, että asukkaat voivat itse tehdä muutoksen, hän sanoo.
Ryhmä käy myös konsultoimassa kiinnostuneita korttelipihan perustamiseen liittyvissä asioissa.
Isoja tai pieniä muutoksia
Kun pihaa lähdetään kehittämään, jo siitä voi Viitasen mukaan lähteä liikkeelle, että tehdään piha-aitaan portti ja katsotaan, mitä tapahtuu. Sen jälkeen voi perustaa viljelyalueita, rakentaa pergolan ja sen alle istuinryhmän tai istuttaa niityn.
Jos taloyhtiöissä ollaan valmiita suurempaan muutokseen, voidaan käyttää yhteissuunnittelusopimusmallia, jossa yhtiöt sitoutuvat muuttamaan piha-alueensa hallinnollisesti yhteiseksi.
– Ne voivat solmia yhteisen kiinteistönhuoltosopimuksen ja vaikka rakentaa maanalaisen jäteaseman, jotta jokaista sekajäteastiaa ei tarvitse hakea eri puolelta korttelia, ehdottaa Viitanen.
On tutkittu ja todettu, että jo 15 minuutin oleilu puistomaisessa pihassa laskee verenpainetta ja vähentää stressiä.
Fiksusti suunniteltu piha voi Viitasen mukaan auttaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kun kuumat kesät ja rankkasateet tulevat lisääntymään, olisi tärkeää saada pihalle vihermassaa ja korkeita puita varjostamaan ja luomaan lämpötilaa laskevaa mikroilmastoa.
Sosiaaliselta kannalta katsottuna viihtyisä piha parantaa arkea muutenkin. Kun lapset voi laskea pihalle leikkimään, ei perheiden tarvitse muuttaa omakotitaloon. Etätyöläiset voisivat puolestaan työskennellä pihalla. Kaupunkiviljely voisi tuoda eri sukupolvia yhteen, ja syntyisi luontevia kontakteja, yhteishenkeä, sekä korttelitietoisuutta.
– Positiivinen sosiaalinen kontrolli pihalla paranisi. Pihalla aikaa viettävät ihmiset huomaavat, jos siellä tapahtuu väärinkäytöksiä.
Kerrostaloasukaskin voi olla puutarhuri
Asukasliike korttelipihojen kohentamiseksi on ollut nimenomaan helsinkiläinen hanke, koska Viitasen mukaan myös ongelma on siellä suurin. Hän ei kuitenkaan näe estettä idean soveltamiselle kautta maan. Myös moni puutaloyhtiöiden vehreä ja toiminnallinen umpipiha voisi tarjota ideoita kerrostalojenkin umpipihoille sovellettavaksi.
– On tutkittu ja todettu, että jo 15 minuutin oleilu puistomaisessa pihassa laskee verenpainetta ja vähentää stressiä. Haluaisin, että ihmisiin syttyisi ajatus, että myös kerrostaloasukas voi olla puutarhuri. Ei tarvitse muuttaa voidakseen nauttia luonnosta. Ei tarvitse mennä edes puistoon sitä varten. Asfalttia voidaan poistaa, voidaan luoda uudenlaisia pihatiloja. Tarvitaan vain oivallus.
Taloyhtiön piha vaikuttaa asuntojen arvoon – Kotitalo (kotitalolehti.fi)
