PTT:n tekemän Asuinrakennusten korjaustarve -tutkimuksen mukaan Suomessa pitäisi korjata asuintaloja 3,5 miljardilla eurolla vuodessa tulevien kymmenen vuoden aikana. Se on kymmeneksen enemmän kuin tähän asti vuosittain. Korjausta kaipaavat erityisesti kaupunkien kerrostalot.
Suunnitelmallisuus kannattaa
Korjausikäisissä 1970-luvun kerrostaloissa on yli 300 000 asuntoa.
Taloyhtiöissä kannattaisi miettiä korjaustarpeita jo elinkaaren alusta asti. Jos taloyhtiöt suunnittelevat kiinteistönpitoa ja korjauksia hyvissä ajoin etukäteen, rakennukset säilyttävät paremmin arvonsa ja niissä viihdytään paremmin.
Taloyhtiöissä kannattaisi miettiä korjaustarpeita jo elinkaaren alusta asti.
Omistajilla on päävastuu kiinteistöjensä kunnnosta. Erityisesti säästöpaineissa olisi tärkeää muistaa, että kunhan remontit tehdään oikeaan aikaan, rahaa säästyy tulevaisuudessa. Pienet alkavat vauriot pitää korjata nopeasti. Tulevia menoja vähennetään, kun esimerkiksi energiatehokkuutta parannetaan suhdanteista huolimatta.
Osaava johto miettii myös uuden kiinteistön tulevia remontteja hyvissä ajoin, mielellään heti asunto-osakeyhtiön perustamisesta asti. Kun taloyhtiöllä on kirkas strategia, ehkäistään ikäviä yllätyksiä. Suunnitelmallisen taloyhtiön osakkaat pysyvät hyvin kärryillä tulevista laskuista ja maksuista.
Maaseudulla jo neljäsosa tyhjillään
Suomessa on paljon asuintaloja, joita ei kannata korjata, koska niihin ei haluta asumaan. Osa niistä on jo purettu, ja lähivuosina yhä useampi 1960- tai 1970-luvulla rakennettu kerrostalo moukaroidaan maan tasalle. Kasvukeskuksissa niiden tilalle rakennetaan yleensä uusia taloja.
– Maaseutumaisten kuntien kerrostaloasunnoille ei ole kysyntää, joten taloudellisia perusteita niiden korjaamiseen ei ole, PTT:n tutkimusjohtaja Markus Lahtinen sanoo.
Lähivuosina yhä useampi 1960- tai 1970-luvulla rakennettu kerrostalo moukaroidaan maan tasalle.
Maalla jo joka neljännessä kerros- ja rivitaloasunnossa ei asu ketään vakituisesti. Omakotitaloista tyhjillään on noin joka kuudes, eikä syrjäseuduilla olevia kannata usein remontoida.
PTT teki tutkimuksensa yhteydessä myös kyselyn vuokra-asuntojen omistajille ja isännöitsijöille. Vastaajista yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, että pienissä kaupungeissa remontointi on järkevää enää keskustassa. Maaseudun asukkailla on myös pienemmät tulot: kotitalouksille remonteista tuleva taloudellinen taakka suhteessa tuloihin on siellä suurempi kuin kaupungeissa.
Korjausvelkaa 15 miljardia
PTT:n laskeman vuotuisen korjaustarpeen lisäksi eteen tulee remontteja, jotka on syystä tai toisesta jätetty tekemättä. Korjausvelkaa asuintaloissa on noin 15 miljardia euroa 25 viime vuoden ajalta. Summaan on laskettu vain kaikkein välttämättömimmät korjaukset.
Vuokra-asuntojen omistajien ja isännöitsijöiden kyselyn mukaan jo 198o-luvulla rakennetuissa taloissa olisi tarvetta korjauksille, lähinnä julkisivuremonteille.
