Asuntojen ylilämpenemisestä saatiin tuoretta tietoa, kun Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu viime vuonna julkaisi aihetta käsittelevän tutkimuksensa tulokset.
Hellekesänä 2021 neljässä prosentissa asunnoista lämpötila nousi yli asumisterveysasetuksessa määritellyn 32 celsiusasteen ylärajan. Kolmannes asunnoista lämpeni yli 30-asteiseksi, ja lähes kaikissa asunnoissa sisälämpötila ylitti hetkittäin 27 astetta.
– Ylilämpenemisongelma koskee kaikenikäisiä asuntoja valtakunnallisesti. Vuoden 2012 jälkeen rakennetuissa taloissa lämpeneminen oli hieman muuta rakennuskantaa vähäisempää, mutta erot olivat hyvin pieniä, Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Juha Jokisalo kertoo.
Ylilämpenemisongelma koskee kaikenikäisiä asuntoja valtakunnallisesti.
Tutkimus perustui vuosina 2020–2021 Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa sijaitsevista asunnoista kerättyyn lämpötiladataan. Tutkimuksessa oli molempina vuosina mukana yli 10 500 vuosina 1902–2016 valmistunutta kerrostaloasuntoa.
Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Filha ry:n (Finnish Lung Health Association) toteuttamissa Rail- ja Ilmira-tutkimuksissa puolestaan arvioitiin asuntojen ylilämpenemisen ja siihen liittyvien terveysongelmien lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä.
– Käytimme ylilämpenemisen laskennallisessa mallinnuksessa ilmastonmuutosta kuvaavia RCP-skenaarioita. Optimistisimmallakin skenaariolla ylilämpeneminen lisääntyy, ja nyt lämpenemistrendi vaikuttaisi olevan tätä skenaariota voimakkaampi. Eniten ongelmia aiheutuu kivirakenteisissa kerrostaloissa. Niissä sisäilma lämpenee vielä hellejakson päätyttyä, koska rakennuksen massa varaa lämpöä ja luovuttaa sitä vähitellen, Jokisalo toteaa.
Kuumuus on ongelma perusterveellekin
Rail- ja Ilmira-tutkimuksissa tutkijana toiminut THL:n Virpi Kollanus pitää asuntojen ylilämpenemisen terveysvaikutuksia vakavina. Pahiten kuumuus koettelee yli 65-vuotiaita ja monia pitkäaikaissairauksia, esimerkiksi sydän-, hengitys-, munuais- ja muistisairauksia, sairastavia. Jatkuva kuumuus on terveysriski myös nuoremmille ja perusterveille, erityisesti pienille lapsille.
– Kuumuus lisää selvästi ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden sairaalahoitojaksoja ja kuolleisuutta. Se on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Perustervekin voi kärsiä lämpösairauksista, kuten neste- ja suolavajeen aiheuttamasta lämpöuupumuksesta. Kuumuus myös lisää väsymystä ja tapaturmariskiä, heikentää unen laatua ja keskittymiskykyä, alentaa työtehoa ja voi pahentaa mielenterveysongelmia, Kollanus luettelee.
Terveyshaittoja voi ilmetä
jo 26–30 asteen lämpötilassa.
Kollanus painottaa, että kuumuuden aiheuttamia terveysongelmia voi kehittyä jo huomattavasti ennen asumisterveysasetuksessa mainittua 32 asteen ylärajaa.
– On vaikea sanoa, mikä on terveyden kannalta sisälämpötilan kriittinen yläraja. Tutkimustietoa aiheesta on niin vähän. Terveyshaittoja voi ilmetä kuitenkin jo 26–30 asteen lämpötilassa.
Kollanuksen ja Jokisalon mielestä taloyhtiöissä pitää nyt pohtia keinoja asuntojen ylilämpenemisen ehkäisemiseksi.
– Arviomme mukaan ylilämpenemisen aiheuttamat vakavat terveysongelmat saattavat jopa 3–4-kertaistua vuoteen 2050 mennessä, jos sopeuttavia toimenpiteitä ei tehdä. Vertailukohtana olemme käyttäneet vuosien 1999–2018 tilannetta, Kollanus sanoo.
Ilmalämpöpumppu monesti paras ratkaisu
Asuntojen ylilämpenemistä voidaan ehkäistä passiivisilla ja aktiivisilla toimilla. Passiivisiin keinoihin lukeutuvat muun muassa sälekaihtimien asentaminen ikkunoiden väliin sekä asunnon tuuletuksen ja rakennuksen ilmanvaihdon tehostaminen öisin.
– Jos yhtiöön tehdään ikkunaremontti, kannattaa harkita aurinkosuojalasilla varustettuja ikkunoita ainakin aurinkoiselle julkisivulle. Talon julkisivun värilläkin on vaikutusta erityisesti huonosti lämpöeristetyissä vanhemmissa taloissa. Tumma julkisivu lämmittää rakennuksen sisätiloja vaaleaa tehokkaammin, Jokisalo sanoo.
Ilmalämpöpumppujen sijoitteluongelma tulisikin ratkaista lainsäädännöllä tai kaupunkikohtaisilla päätöksillä.
Passiiviset toimenpiteet eivät yksistään riitä estämään asuntojen ylilämpenemistä pitkittyvän helteen aikana. Tarvitaan lämpöpumpuilla toteutettavaa aktiivista jäähdytystä, erityisesti riskiryhmien suojaamiseksi. Jokisalon mukaan maalämpötaloissa viileää ilmaa voidaan kerätä maaperästä ja jakaa se asuntoihin ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Koneellisella poistolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa taloissa maaviilennys vaatisi kuitenkin suuren ilmanvaihtoremontin.
– Kustannustehokkain ratkaisu on ilmalämpöpumppu. Sen avulla asuntoihin saadaan helteelläkin viihtyisät lämpöolosuhteet. Kätevintä on, jos taloyhtiö hankkii ilmalämpöpumput yhteishankintana. Haasteena toki ovat parvekkeettomat asunnot, joissa pumpun ulkoyksikön sijoittelu ei onnistu huomaamattomasti. Ilmalämpöpumppujen sijoitteluongelma tulisikin ratkaista lainsäädännöllä tai kaupunkikohtaisilla päätöksillä, Jokisalo sanoo.
Kollanus näkee, että taloyhtiöiden tulisi etsiä ratkaisuja lämpöongelmaan myös rakennuksen ulkopuolelta. Samalla olisi tärkeä pohtia yhdessä ratkaisuja taloyhtiöissä asuvien vanhusten ja sairaiden auttamiseen.
– Olisiko taloyhtiöiden piha-alueille mahdollista luoda viher- ja vesirakentamisella viihtyisiä varjopaikkoja, joissa asukkaat voisivat helteillä vilvoitella? Entä, millaisia yhteisöllisiä tapoja taloyhtiöt voisivat kehittää yksinäisten vanhusten auttamiseksi helteillä, Kollanus pohtii.
Onko asuntosi kesällä kuin pätsi? Lue vinkit helteeltä suojautumiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta thl.fi/helle.
