Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu puolentoista asteen käyrällä. Tällöin ympäristötuhot ovat kestettävissä eivätkä sään ääri-ilmiöt voimistu liikaa. Kuumeneminen pysäytetään pienentämällä hiilipäästöjä. Hiiletön huominen johtaa suuriin tekniikan ja elämäntapojen muutoksiin etenkin länsimaissa.
Keskivertosuomalaisen kulutuksen hiilijalanjälki on 10 300 kiloa vuodessa, viisi kertaa enemmän kuin intialaisella. Suomessa tavoitetaso vuodelle 2050 on vaivaiset 700 kiloa. Kulutuksen hiilijalanjälki pitää siten likimain puolittaa aina vuosikymmenen välein.
Millä keinoilla puolentoista asteen elämäntapa voitaisiin toteuttaa taloyhtiön ja siellä asuvien arjessa?
Ekologista lämpöä ja sähköä
Asuminen muodostaa viidenneksen keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Lämmitys ja sähkö tuottavat yli seitsemänkymmentä prosenttia asumisen hiilipäästöistä.
Kaukolämmön tuotannossa ollaan siirtymässä hiilen kaltaisten fossiilisten polttoaineiden polttamisesta hakkeeseen, jättimäisiin lämpöpumppuihin ja muihin kestäviin tuotantotapoihin. Esimerkiksi Helen on luopumassa kivihiilestä vuonna 2029.
Lämmityksessä maa- ja ilmalämpöpumput ja merestä energiaa ottavat teolliset lämpöpumput yleistyvät. Kaukolämmön kalleuden vuoksi moni taloyhtiö siirtyy maalämmön ja aurinkosähkön yhdistelmään. Lämmön talteenotto poistoilmasta yleistyy. Asuinhuoneistojen lämpötilaa saatetaan pudottaa vähän.
Energiatehokkuuden vuoksi asuintalojen ikkunoita ja ovia vaihdetaan ja rakennusten ulkovaipan eristystä parannetaan.
Sähköntuotanto siirtyy pois fossiilisista polttoaineista. Tuuli- ja aurinkovoiman eli pienvoimaloitten merkitys kasvaa. Lähimmän parin vuosikymmenen aikana valtaosa taloyhtiöistä asentanee katoilleen aurinkopaneelit. Tähän kannustaa jo raha: aurinkopaneelit ovat erittäin kannattava investointi. Sähköautojen ja lämpöpumppujen vuoksi sähkönkulutus kasvaa, mikä puoltaa oman aurinkovoimalan perustamista.
Taloyhtiön asukas ei pysty itse juurikaan vaikuttamaan lämmityksen päästöihin, mutta käyttösähkönsä hiilijalanjäljen hän voi nollata ostamalla päästötöntä sähköä.
Asuintalojen rakentaminen, huolto ja ylläpito tuottavat vain noin kuudesosan asumisen hiilijalanjäljestä. Puukerrostalorakentaminen toimii hiilinieluna. Puuta ja betonia yhdistävät hybridirakenteet yleistyvät.
Taloyhtiön asukas ei pysty itse juurikaan vaikuttamaan lämmityksen päästöihin, mutta käyttösähkönsä hiilijalanjäljen hän voi nollata ostamalla päästötöntä sähköä.
Henkilöauto on hiilipommi
Kotitalouksille liikkuminen tuottaa yli neljäsosan hiilipäästöistä eli enemmän kuin mikään muu kulutuksen osa-alue. Jo henkilöautoilu aiheuttaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin asuminen: polttomoottoriauto on ympäristömörkö. Lentäminenkin on hiili-intensiivistä, mutta useimmat lentävät vähän. Julkinen liikenne ja pyöräily tuottavat äärimmäisen vähän kasvihuonepäästöjä.
Asunto kannattaa hankkia läheltä työpaikkaa, jotta matkat jäävät lyhyiksi. Etätyö minimoi työmatkat tehokkaimmin. Bensiinimoottorinen auto on hyvä vaihtaa hybridiin, biokaasulla tai biodieselillä kulkevaan ajoneuvoon tai sähköautoon. Jos ajaa hiilisyöpöllä kulkupelillä, turhat ajot kannattaa karsia pois ja suosia kimppakyytejä. Sähköautot ja taloyhtiöiden tarjoamat latauspaikat yleistyvät jo lähivuosina voimakkaasti.
Työmatkoilla moni siirtyy käyttämään sähköavusteista polkupyörää. Niiden kalleuden vuoksi pyöräsuojien lukitusmahdollisuuksia parannetaan.
Sähköautot ja taloyhtiöiden tarjoamat latauspaikat yleistyvät jo lähivuosina voimakkaasti.
Popsi popsi porkkanaa
Ravinto tuottaa noin kuudesosan suomalaisen hiilijalanjäljestä. Ilmastonmuutosta jarruttava ruokavalio on halpaa ja terveellistä, sillä hiilipäästöjen kannalta edullisin vatsantäyte koostuu kasviksista.
Suurimmat päästövähennykset syntyvät, kun luopuu kokonaan tai osin punaisesta lihasta ja vähentää maitotuotteiden, etenkin kovien juustojen käyttöä. Naudanliha korvautuu kanalla, possulla, kananmunilla ja kalalla. Samalla kasvisruoan osuus ravinnosta kasvaa. Muutos tuo terveyshyötyjä, sillä haitallinen kova rasva katoaa lautaselta.
Kulutustavarat ja kiertotalous
Reilu kymmeneosa suomalaisten hiilijalanjäljestä syntyy sisustuksen, vapaa-ajanharrastusten, vaatteiden ja muiden pienten päästöpurojen kautta. Suurin karsintapotentiaali löytyy vapaa-ajalta: harrastematkoista ja -välineistä sekä esimerkiksi kesämökkielämästä.
Suurin karsintapotentiaali löytyy vapaa-ajalta.
Kiertotalous ja käyttötavaroiden jakaminen edistävät kestävää kehitystä, mutta puhtaasti ilmastonmuutoksen kannalta vaikutus on marginaalinen. Taloyhtiöiden kierrätyshuoneiden, pihakasvihuoneiden, lainattavien porakoneiden ja jopa jätteiden lajittelun merkitys ilmastonmuutoksen jarruttamisessa on hyvin pieni, mutta ne tuovat arvokkaan ekologisen ajattelun arkeen. Kestävän kehityksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen vuoksi kierrätys on silti elintärkeää.
Testaa elämäntapasi
Oman elämäntavan ilmastoystävällisyys on helppo tarkistaa Sitoumus 2050 -nettisivun testillä. Siellä voi halutessaan tehdä suunnitelman uusista arjen tavoista. Kolmanneksen pienennys hiilipäästöihin onnistuu hyvin pienillä muutoksilla.
Palvelun datan perusteella maaseudulla asuvat ovat valmiimpia muokkaamaan elämäntapojaan ekologisiksi kuin kaupunkilaiset. Maaseudulla ja muuttotappioalueilla päästövähennyksiä haetaan osin eri keinoin kuin kaupungeissa. Pitkien etäisyyksien vuoksi esimerkiksi ajoneuvon vaihto ympäristöystävälliseen vaihtoehtoon leikkaa erityisen tehokkaasti päästöjä.
Lähteet: Sitran kestävä arki -projektin johtajan Markus Terhon haastattelu, Sitran julkaisu 1.5 asteen elämäntavat. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi. Toukokuu 2019.
Lue myös: Taloyhtiöillä on keskeinen rooli ilmastotalkoissa – nyt jos koskaan on kestävien päätösten aika
