Asuntomarkkinoiden kaksinapaistuminen eli polarisaatio on Suomessa nyt kiivasta. Ilmiö on pahimmillaan sitä, että kasvukeskuksissa hinnat nousevat ja kysyntää riittää, kun taas muuttotappioalueilla hinnat laskevat eikä kauppa käy.
Polarisaatio näkyy Jyväskylässäkin, mutta ei ole ongelma ainakaan vielä, sanoo alueella pitkään isännöintitehtävissä toiminut Juha-Pekka Manninen, Isännöintiliiton johtaja. Tämä herättää kysymään, mitä Jyväskylässä on tehty oikein?
Manninen löytää useita asioita. Kaupungin sijainti keskellä Suomea on oivallinen. Takavuosien talousongelmat on saatu kuntoon. Yliopistokaupunki vetää opiskelijoita. Teollisuutta on alueella yhä, uuttakin rakenteilla. Työpaikkoja syntyy. Uudisrakentaminen on voimakasta. Kaikki tämä ”pöhinä” tarkoittaa, että Jyväskylä koetaan kiinnostavaksi paikaksi.
Pieniä polarisaation merkkejä on: asuntojen kauppamäärät ovat notkahtaneet, ja laitakaupungilla on jo korjausvelkaisia taloyhtiöitä, joiden on vaikea saada remontteihinsa lainarahaa.
Yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen Nordeasta lisää positiiviseen listaan Jyväskylän elinkeinorakenteen monipuolisuuden. Vaikka Nokian alasajo kymmenkunta vuotta sitten oli shokki, paikkakunta kesti sen.
Hypon pääekonomistin ja liiketoimintajohtajan Juhana Brotheruksen mukaan samanlaisia valopilkkuja on muuallakin. Pohjanmaalla työllisyys ja talouskehitys pysyi keskimääräistä parempana koko laskusuhdanteen ajan, ja sen ansiosta asuntomarkkinat ja muuttoliike kehittyivät myönteisesti. Myös Salo on noussut jaloilleen Nokian alasajon jälkeen.
Muuttoliiketutkija Timo Aro summaa, että tällaiset onnistumiset ovat pitkän aikavälin tulosta. Jos halutaan positiivista talous- ja työllisyyskehitystä, paikkakunnan elinkeino- ja toimialarakenteen on oltava kunnossa.
