Jätettä kerätään ja hyödynnetään Suomessa yhä tehokkaammin. Viime aikoina monet kunnat ovat lisänneet määräyksissään kiinteistöiltä kerättävien jätejakeiden määrää.
Kaatopaikalle vietävällä sekajätteellä on aina vastaanottomaksu toisin kuin lajitellulla jätteellä. Lisäksi taloyhtiö maksaa sekajätteestä jäteveroa, lajitellusta jätteestä ei.
– Myös silloin kun jätehuolto on kiinteistökohtaista ja taloyhtiöt sopivat jätteen keräämisestä suoraan kuljetusyrittäjän kanssa, asiakas hyötyy jätteiden vähentyessä pienenevällä jätelaskulla, Syväkeräys-säiliöitä valmistavan Molok Oy:n kehityspäällikkö Kimmo Laaksonen sanoo.
Tiedotus tehostaa lajittelua
Kun taloyhtiö hankkii esimerkiksi lasia tai metallia varten oman keräyspisteensä, sijoitus maksaa itsensä takaisin 2–3 vuodessa, Laaksonen laskee.
Teiden tai katujen varsien sekä kauppojen yleiset kierrätyspisteet sopivat autoileville kotitalouksille, jotka voivat esimerkiksi kauppa- tai työmatkalla tyhjentää sinne lajitellut jätteensä. Autottomille ihmisille olisi kuitenkin hyvä, että keräyspiste olisi oman taloyhtiön pihassa.
Laaksonen kaipaisi lajittelun lisäämiseksi parempaa ohjeistusta ja tiedotusta.
Taloyhtiössä voi olla energiajakeelle oma lajitteluluukku, mutta energiajae voidaan joutua keräämään sekajätteenä, koska kaikki asukkaat eivät lajittele.
Hyviksi esimerkeiksi hän nostaa Turun, Kuopion ja pääkaupunkiseudun, joissa kuntamääräykset on tuotu nettisivuille ja kunnallisiin esitteisiin, ja tiedotukseen on muutenkin panostettu.
