Isännöitsijät: Näitä asioita katson, kun olet itse asuntokaupoilla

Kirjoittanut Tiina Komi 6.2.2019
Tarkista ainakin nämä asiat, kun ostat asuntoa

Kun isännöitsijä ostaa itselleen asuntoa, hän kiinnittää huomiota taloyhtiön kuntoon. Velaton tai varaton yhtiö saa hälytyskellot soimaan.

Millä perusteella ostaisit itse asunnon?

Anna Anjala: Etsimme parhaillaan isompaa asuntoa. Kiinnitän enemmän huomiota taloyhtiöön ja siinä tehtyihin remontteihin kuin itse asuntoon. Lämmitysmuoto vaikuttaa valintaani. Sähkölämmitys on kallis. Öljylämmitys taas on vaihdettava ennemmin tai myöhemmin maa- tai kaukolämpöön.

Maarika Kauppala: Kiinnitän huomioita sijaintiin, hintaan ja kuntoon. Katson myös rakennusvuoden. Tietyn aikakauden taloissa on huonoja rakennusratkaisuja. Joissain rakennetyypeissä on esimerkiksi vetoisuutta, mikä kertoo ohuista eristeistä. Tutkin rakennekuvat.

Harri Riekkinen: Ostin juuri ensiasunnon alueelta, jossa on koulut ja muut palvelut lähellä. Hinta oli kohtuullinen. Yhtiössä on alkamassa putkiremontti tammikuussa. Olen vetänyt työkseni niin paljon putkiremppoja, ettei se pelota minua. Tunnen taloyhtiön isännöitsijän ja luotan siihen, että hän klaaraa rempan maaliin. Tutkin tarkkaan lainaosuudet, koska meille on tullut asiakkaiksi taloyhtiöitä, joissa lainaosuudet on laskettu väärin.

Miten selvität, onko taloyhtiö hyvin hoidettu?

Riekkinen: Soitin sekä taloyhtiön historian hyvin tuntevalle puheenjohtajalle että isännöitsijälle. Keskustelin myös teknisen isännöitsijän kanssa yhtiössä. Taloyhtiöllä on ollut pitkään sama isännöitsijä, mikä kertoo, että hallituksella ja isännöitsijällä on yhteinen tavoite kiinteistön kehittämiseksi.

Kauppala: Tutkin isännöitsijäntodistuksen liitteineen. Issari suojelee sekä myyjää että ostajaa, koska myyjällä on tiedonantovelvollisuus. Perehdyn toimintakertomukseen ja yhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Selvitän, ettei taloyhtiössä ole tehty liikaa asioita omatoimisesti vaan käytetty ammattitaitoista isännöintiyritystä ja kiinteistöhuoltoa.

Anjala: Joudun usein pyytämään näytössä välittäjältä isännöintitodistuksen, jota ei tarjota aina automaattisesti. Tutkin kunnossapitotarveselvityksen ja sen, ovatko suunnitelmat ja tehdyt huollot ajantasaisia. Vaikka suunnitelmat on tehty viideksi vuodeksi, strategia-ajattelu ei ole vielä tavoittanut taloyhtiöitä. Hallituksissa pelätään turhaan, etteivät asunnot käy kaupaksi, jos korjaussuunnitelmat on tehty esimerkiksi seitsemän vuoden päähän. Pitkälle tehty suunnitelma kertoo, että taloyhtiötä hoidetaan ennakoimalla eikä siten, että tartutaan asioihin vasta sitten, kun ne putoavat syliin.

Mikä saa hälytyskellosi soimaan?

Anjala: Velaton vanhempi yhtiö.

Kauppala: Tekemättömät remontit ja isot saamiset joltain osakkaalta.

Riekkinen: Varaton yhtiö. Eräässä asuntonäytössä tilinpäätöstä ja PTS:ää tutkiessani hälytyskellot soivat, kun huomasin, ettei remonttia oltu tehty kolmeen vuoteen ja tilinpäätöskin näytti sekavalta. Tilikauden päättyessä yhtiön kassassa ei ollut rahaa, mikä tarkoittaa sitä, että osakkaat joutuvat maksamaan ennemmin tai myöhemmin ylimääristä.

Panelistit:

Anna Anjala, isännöitsijä, Walttari Oy

Maarika Kauppala, isännöitsijä, Realia Isännöinti Oy

Harri Riekkinen, toimitusjohtaja, Pohjois-Tapiolan Isännöinti Oy

Tiina Komi

Kirjoittaja: Tiina Komi

Ajattelen, että taloyhtiö on osakkaidensa ja asukkaidensa summa. Taloyhtiö kehittäminen on yhteistyötä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten suunnitelmia ja päätöksiä tehdään. Haluan nostaa jutuissani esiin asioita, jotka parantavat vuorovaikutusta ja helpottavat taloyhtiön hoitoa.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Tiina Komi →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Asuntokauppa