Myytti: “Isännöitsijä palkkaa urakoihin omia tuttujaan ja vetää samalla välistä”
Lasse Melkko, 2 M Isännöinti Oy, Espoo:
“Kyllä sellaisiin epäilyihin on aina välillä törmännyt. Esimerkiksi 10 000 euroa voi olla iso raha jollekin taloyhtiölle, vaikkapa kolmasosa budjetista. Isännöitsijälle 10 000 euroa voi toisen yhtiön miljoonaremonttiin verrattuna tuntua tosi pieneltä.
Kannattaa muistaa, että kilpailuttaminenkin maksaa taloyhtiölle isännöitsijän palkan.
Ymmärrän hyvin, että isännöitsijä soittaa tutulle, jonka tietää tekevän hyvää jälkeä kohtuuhintaan. Aina ei ole tarkoituksenmukaista kilpailuttaa.
Kannattaa muistaa, että kilpailuttaminenkin maksaa taloyhtiölle isännöitsijän palkan. Mutta vaikka olisi tehnyt viisi kertaa vastaavan kilpailutuksen muille, ja tulos on ollut aina sama, se ei koske juuri tätä taloyhtiötä. Siksi kannattaa aina pyytää useampi tarjous ja esitellä ne yhtiölle.
Epäilyjä voi tulla tosin siitäkin, jos tarjoukset on esitelty vain hallitukselle, ei koko taloyhtiölle. Jotkut epäilevät aina ja kaikkea.”
Leena Koskinen, Yrityspalvelu Koskinen Oy, Kokkola:
”Olen törmännyt tuohon väitteeseen, ja minusta se on harhakäsitys. Kyllä urakat kilpailutetaan, käsitellään ja keskustellaan kokouksissa. Isoissa urakoissa en tee itse tarjouspyyntöjä vaan käytän ulkopuolista rakennusalan ammattilaista. Toki tunnen paljon tekijöitä ja voin antaa vinkkejä urakoitsijoista, joille tarjouspyyntö kannattaa lähettää.
Pyydän myös referenssejä urakoitsijoilta, kyllä nekin vaikuttavat valintoihin eikä pelkästään hinta. Joskus hinta ja laatu eivät vain kohtaa samassa tarjouksessa.”
Tiina Tillqvist, Lahden Isännöitsijätoimisto Oy, Lahti:
”Minulle ei ole tullut sanomista hankinnoista. Hallitusten kanssa on sovittu, miten menetellään, jos tulee eteen vaikkapa jokin pienurakka.
Esimerkiksi vesivahinkotilanteissa ei ole aikaa kysellä tarjouksia vaan on vain tilattava tekijät. Sitten kun ruvetaan puhumaan useamman tuhannen euron hommasta tai näkyvästä korjauksesta, niistä päätetään hallituksen kanssa ja isommat urakat viedään yhtiökokouksen päätettäviksi.”
Myytti: “Isännöinti ei tee korjausurakoissa mitään, mutta laskuttaa kuitenkin.”
Olli-Pekka Hyyryläinen, OP-Kiinteistökeskus, Kainuu:
”Tällaista kärhämää laskutuksesta syntyy aivan varmasti, jos lasku työstä esitetään vasta jälkikäteen. Silloin syntyy riitaa siitä, mitä on tehty ja mikä on oikea laskutustaso.
Me pyrimme siksi kertomaan etukäteen hyvin selvästi, kuinka paljon isännöinti tekee rakennuttamishankkeissa töitä ja mitkä kustannukset ovat.”
Tiina Tillqvist:
”Tällaisia moitteita ei minun korviini yleensä kuulu. Näin ehkä koetaan, jos isännöitsijää ei näy missään urakkaan liittyvissä tehtävissä. Itse osallistun aktiivisesti myös työmaakokouksiin ja katselmuksiin.”
Naisia on vähitellen tullut enemmän alalle, ja jotkut hallitukset haluavat nimenomaan naisisännöitsijän.
Myytti: “Isännöitsijän pitää olla elämää kokenut, vähintään viisikymppinen mies.”
Leena Koskinen:
”Kyllä näitä vanhoja asenteita huomaa. Naisena joutuu tekemään tuplasti työtä ja tuomaan esiin omaa ammattitaitoaan.
Ennen vanhaan isännöitsijät olivat aina miehiä. Edelleen varsinkin jos on miesvaltainen hallitus, olet kahvinkeittäjä, sihteeri, neiti, tyttönen…”
Tiina Tillqvist:
”Varmaan sekä nuoremmat miehet että naiset törmäävät ennakkoluuloihin, kun taloyhtiöiden hallitusten jäsenet usein ovat vanhempia.
Itse alan olla jo samanikäinen hallitusjäsenten kanssa. Nuorempana koin, että jotkut asukkaat karsastivat naisisännöitsijää.
Naisia on vähitellen tullut enemmän alalle, ja jotkut hallitukset haluavat nimenomaan naisisännöitsijän.”
