Viisikerroksisen kerrostalon korkuinen, harjakattoinen teltta erottuu maisemasta jo kaukaa. Teltan alla kohoaa rakennuttajayhtiö Bonavan massiivipuusta syntyvä kerrostalo Linnanfältin uuteen kaupunginosaan lähelle Turun keskustaa.
Bonavan projektijohtaja Timo Veijalainen kertoo, että kävi Norjassa tutustumassa puukerrostaloihin, sillä Norjassa puusta rakennetut kerrostalot ovat Suomea paljon yleisempiä.
– Se avasi silmäni. Sitä ennen suhtauduin asiaan kriittisesti, mutta Norjassa ymmärsin, että kun oikein tehdään, puu sopii materiaaliksi minne vain, hän sanoo.
Norjassa puukerrostalot tehdään kestämään vuonojen ilmastoa: kovaa merituulta, kosteutta ja paahtavaa aurinkoa. Lisäksi talot rakennetaan ilman huppua.
– On täysin mahdollista rakentaa puusta ilman sääsuojausta, mutta täällä Suomessa emme lähteneet ottamaan minkäänlaista riskiä – lähinnä, jotta ihmiset eivät hermostuisi, Veijalainen myöntää.
Kritiikki vähentynyt, rakentamisen voimakas kasvu käsillä
Suomessa puukerrostalot tekevät vasta tuloaan. Maaliskuun lopussa Suomessa laskettiin olevan 77 asuinpuukerrostaloa, joissa on yhteensä 2 098 asuntoa. Viime vuoteen verrattuna olemassa olevien puukerrostalojen määrän lasketaan kaksinkertaistuvan ensi vuoden loppuun mennessä.
Ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä sanoo, että puukerrostaloasuntojen osuus kaikista valmistuvista asunnoista on kuitenkin vasta noin kuuden prosentin paikkeilla. Hänen mukaansa on kuitenkin nähtävissä, että kriittinen massa on ylitetty, ja tällä hetkellä eletään hetkeä juuri ennen voimakasta kasvua. Ruotsissa puukerrostalorakentamisen kulmakerroin osoittaa jo taivaaseen.
Syitä puukerrostalojen lisääntymiseen on monia. Vasta vuonna 1997 palomääräykset sallivat neljän kerroksen rakentamisen puusta entisen enintään kahden sijaan. Parissakymmenessä vuodessa osaamista on kertynyt muun muassa suunnittelijakuntaan ja rakennusvalvontaan, ja puukerrostaloille on syntynyt useampia elementtituottajia.
Heino sanoo, että puurakentamista ei rahoiteta valtion varoista. Valtio tukee vain puurakentamisen tutkimus- ja kehityshankkeita, informaation tuottamista ja levittämistä. Sen sijaan ilmastonmuutoskeskustelu on innostanut kunnat edistämään puurakentamista, ja ne ohjaavat mielellään tontteja puurakentamiselle.
– Kunnat näkevät, että puurakentamisen kautta ne myös saavat uudenlaisia toteuttajia ja uutta arkkitehtuuria. Palikat alkavat olla niin sanotusti kohdillaan, ja hankkeita lähtee helpommin liikkeelle, Heino sanoo.
Rakentamisen ongelmat vähentyneet, kun materiaalit tulleet tutummiksi
Ympäristöministeriön mukaan puukerrostaloja on tuloillaan 73 kuntaan. Eniten niitä on nousemassa Turkuun, noin 15 kappaletta. Linnanfältin kaupunginosa on puurakentamisen valtakunnallinen pilottikohde.
Rakennuttajayhtiö Bonavalla on rakenteilla viisikerroksinen Asunto Oy Turun Linnanfältin Lyhdynkantaja, johon valmistuu vuodenvaihteessa 57 asuntoa. Kantavat rakenteet ovat clt-puuta, joka tarkoittaa ristiinliimattua kuusta. Hirren paksuinen clt ei painu, kuten hirsi tekee.
Projektijohtaja Timo Veijalainen Bonavalta kertoo, että ongelmat puurakentamisessa ovat aikaisemmin syntyneet siitä, että materiaaleja ei ole tunnettu. Useimmat puulajit ovat hänen mukaansa antibakteerisia – varsinkin havupuu on sitä. Mikrobit kasvavat paremmin jopa lasilla kuin havupuun pinnalla. Puuta on myös vaikea saada kokonaan märäksi. Koivu on toista maata, sillä siinä on sokeria, xylitolia, jota mikrobit voivat käyttää ravintonaan. Bonavan kuusipuurunkoiseen taloon ei siis tarvita höyrynsulkumateriaaliksi muovia, ei edes yläpohjaan.
Kosteusominaisuuksien lisäksi puukerrostalon asunnonostajia askarruttaa paloturvallisuus. Veijalainen sanoo, että puun palaminen osataan laskea tarkasti. Se ei romahda yhtäkkiä, vaan hiiltyy ennustettavasti. Kerrostalon runkomateriaali, oli se sitten puu tai betoni, ei kuitenkaan ole tulipalon vaarallisin asia, vaan asuntojen irtaimiston palamisesta syntyvät palokaasut.
– Tästä on tulossa turvallisempi kuin perinteisesti toteutetusta betonikerrostalosta. Joka huoneessa ja parvekkeilla on automaattinen palonsammutusjärjestelmä eli sprinkleri, joka tukahduttaa palon voimakkaalla sumulla, hän kertoo.
Äänieristystä ja sisäilmaa kiitelty, hoitovastike voi olla korkea
Puukerrostalot eivät ole veljeksiä keskenään, sillä toisin kuin betonirakentamisessa, puukerrostaloissa rakennusliikkeillä on ollut mahdollisuus tehdä paljon erilaisia ratkaisuja rakennusmääräysten puitteissa.
Isännöitsijä Kari Lähde Lounais-Suomen Isännöinnistä Turusta sanoo, että puukerrostalon hoitovastike on joskus betonitaloa hieman korkeampi.
– Muun muassa sprinklerin toimintaa pitää seurata. Sen tekee Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) hyväksymä toimija samaan tapaan kuin hissitkin turvatarkastetaan säännöllisin väliajoin, hän sanoo.
Ympäristöministeriön teettämä puukerrostalojen asukaskysely kahden vuoden takaa kertoo, että puukerrostalojen ilmaääneneristävyyttä pidetään erityisen hyvänä sekä pysty- että vaakasuunnassa. Myöskään koneiden ja laitteiden, kuten pyykin- ja astianpesukoneiden tai viemärien äänet eivät juuri kantautuneet talossa.
Isännöitsijä Pasi Oksanen Lakean isännöintipalveluista Seinäjoelta sanoo, että puukerrostalojen sisäilmaa on kiitelty.
– Sekä asukkaat että talossa vierailijat sen jollain lailla aistivat, että talossa on miellyttävä sisäilma, hän sanoo.
Puu kiistatta betonia ympäristöystävällisempi materiaali
Suurimmat erot betoni- ja puukerrostalojen välillä eivät kuitenkaan löydy niinkään käyttökokemuksista, vaan aivan muualta. Puu on materiaalina betonia kiistatta ympäristöystävällisempi. Maailman betoniteollisuus vastaa yksin kahdeksasta prosentista maailman hiilidioksidipäästöjä, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin kaikki lentoliikenteen päästöt. Sen sijaan yksi puukerrostalo voi sitoa jopa 700 henkilöauton vuosipäästön verran hiiltä.
Projektijohtaja Timo Veijalainen Bonavalta sanoo, että ympäristöystävällisyys on asia, josta asunnonostajat ovat kiinnostuneita. Se muuttaa asenteita myös rakennusteollisuudessa. Kun ostajat käyvät vierailemassa Asunto Oy Turun Linnanfältin Lyhdynkantajan rakennustyömaalla, kysymykset ja puheenaiheet vaihtuvat kerralla. Uusiutuva puumateriaali tekee vaikutuksen jopa kaiken nähneeseen ammattilaiseenkin.
– Tähän kerrostaloon käytetty puumäärä kasvaa Suomessa kymmenessä sekunnissa, Veijalainen hämmästelee.
Lähteet: Linnanfältti − Turun moderni puukaupunki. Puurakentamisen ohjelma. Ympäristöministeriö. Puuinfo. Chatham House: Making Concrete Change: Innovation in low-carbon cement and concrete. 2018.
