Helsingin Pakilassa seisoo Tuusulan moottoritien meluaidan vieressä kaksi punaista kaksikerroksista rivitaloa, jotka kaipaisivat remonttia.
‒ Lähtökohtaisesti talot ovat käyttöikänsä päässä. Korjausvelkaa on kertynyt melkoisesti. Perusteellinen peruskorjauskaan ei poista sitä tosiasiaa, että rakennukset on tehty 1971, kertoo Asunto Oy Alkutie 1:n hallituksen tuore puheenjohtaja Anne Väliniemi.
Korjausvelka tarkoittaa korjausvajetta. Käytännössä se on rapistumista, jonka korjaaminen tulisi hyvin kalliiksi. Alkutien korjauskustannuksiksi arvellaan jopa 2 000 euroa per neliö. Asunnot ovat 95-neliöisiä, joten lasku tulisi olemaan melkoinen.
Pankit suhtautuvat nihkeästi kalliiden remonttien rahoittamiseen
Osakkaille korjauskustannukset olisivat melkoinen summa, eivätkä pankit näytä vihreää valoa kovin helposti. Taloyhtiön purkaminen on jo käynyt mielessä.
‒ Osa korjauksista tulisi tehdä heti, ja ne ovat isoja. Pankeiltakin on vaikea saada lainaa näin vanhan talon korjauksiin. Sen vuoksi aloimme miettiä vaihtoehtona kaiken purkamista. Kaavoittaja on todennut, että 3 472 neliömetrin pientalotonttiamme voitaisiin tulevaisuudessa tarkastella kerrostalotonttina, Väliniemi toteaa.
Tuusulan väylän kaupunkibulevardin suunnittelun alkuperäisessä ideassa tien viereen on piirretty pienkerrostaloja, jotka toimisivat myös meluvallina taaempana olevalle pientaloalueelle.
Vaikka peruskorjaisimme, tänne jäisi silti vuoden 1971 rakenteita.
Uuden rakennuksen suunnittelu, tontin tehokkuuslukujen nostaminen ja rakennuslupien hankkiminen vievät aikaa, mutta vanhoissa rivitaloissa voi sen aikaa kuitenkin asua. Itse rakentaminen ei uudiskohteessa kestä kovin kauaa, valmista voi syntyä jo vuodessa.
‒ Jos kaavoittaja antaa luvan kerrostalorakentamiseen, voisimme etsiä sijoittajan, joka ostaisi koko projektin. Jos rakennamme tehokkaammin uuden rivitalon, voisimme saada nykyisen kahdeksan huoneiston tilalle vaikka 12 huoneistoa. Silloin meillä olisi uudistalo, maalämpö ja kaikki nykytekniikka.
‒ Vaikka peruskorjaisimme, tänne jäisi silti vuoden 1971 rakenteita, Väliniemi muistuttaa.
Taloyhtiön rakennusten purkaminen on päätös, joka ei synny mututuntumalla
Päätösten tueksi hallitus päätti teetättää selvityksen taloyhtiön kunnosta. Lisäksi on selvitettävä jokaisen osakkeenomistajan varallisuus ja tahtotila.
‒ Joku voi ihmetellä, miksi palkkasimme insinööritoimiston, jos aiomme muutenkin purkaa. Halusimme kuitenkin varmistaa, että tilanne on arviointimme kaltainen.
Taloyhtiö on hiljattain vaihtanut isännöitsijää. Aora Oy:n Jani Räihä kertoo tilanteen olevan haastava, eikä hänellä ole siihen valmiita vastauksia.
‒ On toki haastavaa, kun on mittavia peruskorjaustarpeita. En ota kantaa siihen, mitä pitää tehdä, vaan kuuntelen osakkaita ja selvitän heidän tahtotilansa. Autan viranomaisyhteistyössä ja toimin yhdyshenkilönä urakoitsijoiden ja hallituksen välillä, Räihä sanoo.
Rattaat pannaan pyörimään, kun kuntoraportti valmistuu ja kaupunki on käsitellyt kaupunkibulevardihanketta sekä vastannut tontin tehokkuuslukujen kasvattamiseen.
Lue lisää: Sanakirja: Korjausvelka
Lue lisää: Purkupäätös voidaan tehdä nyt määräenemmistöllä
Lue lisää: Korjausvelka kasvaa taloyhtiöissä
Lue myös: Purkukuntoisen kerrostalon tilalle uusi rakennus
