100 vuotta sitten
Asunto-osakeyhtiöissä on aina peritty yhtiövastiketta, jolla osakas maksaa osuutensa yhtiön menoista. Sata vuotta sitten asunto-osakeyhtiöt ja yhtiövastike olivat uusia asioita. Tavallisesti vastike maksettiin kerran kuukaudessa isännöitsijälle käteen, aivan samaan tyyliin kuin tuolloin vuokrataloissa maksettiin vuokra. Tämä oli omiaan aiheuttamaan käsitteellistä hämmennystä – edelleen saattaa kuulla iäkkäämpien ihmisten puhuvan “vuokrasta” tai “yhtiövuokrasta”. Kyse on kuitenkin selkeästi eri asiasta, eikä vastikkeen maksamisvelvollisuus riipu esimerkiksi siitä, asuuko osakas asunnossaan vaiko ei.
Sata vuotta sitten asunto-osakeyhtiöt ja yhtiövastike olivat uusia asioita.
Toista maailmansotaa lähestyttäessä siirtyivät raha-asiat yhä enemmän pankin kautta hoidettaviksi, ja taloyhtiöillekin perustettiin omia tilejä. Tällöin katosivat kerrostalojen arjesta myös rahamassin kanssa ovelta ovelle kiertävät isännöitsijät.
20 vuoden kuluttua
Vastikkeita maksetaan toki jatkossakin – miksipä koeteltua ja toimivaa käytäntöä muutettaisiin. Iso osa vastikerahoilla katettavista kuluista syntyy energian käytöstä, jota pystytään tulevaisuudessa mittaamaan tarkasti ja sen myötä kohdistamaan kuluttajille suoraan, tasajaon tai arvioiden asemesta. Veden kulutuksen mittauksessa ja laskutuksessa tähän ollaan jo vahvasti siirtymässä, ja samaan päästäneen jatkossa myös lämmitysenergian osalta.
Kulutuksen mittaaminen, sitä kautta syntyvä tietoisuus omista tottumuksista ja käyttöön perustuva laskutus kannustavat säästämään sekä oman kukkaron kannalta että luonnonvarojen näkökulmasta. Tulevaisuus on tarkemman ja läpinäkyvämmän vastikelaskutuksen aikaa.